Rakennuksen katolle syntyy jääpuikkoja, jos vintin ilma on liian lämmin. Perinteinen avovintti on hatara joten sen lämpötila on suunnilleen sama kuin ulkoilman. Jos vintin lämpötila nousee plussan puolelle, alkaa lämpö sulattaa vesikatolla olevaa lunta, joka valuu räystäälle tai räystäällä olevaan jalkaränniin. Talon rungon ulkopuolella oleva räystäs on kylmä, joten sinne valuva vesi jäätyy jääpuikoiksi.
Jos talossa on jalkaränni, vesi jäätyy rännikouruun, mikä padottaa vettä, ja erityisesti peltikatto alkaa vuotaa. Katossa ei ole reikää, mutta kymmenenkin senttimetriä kourussa noussut vesipatja löytää rakoset kahteen kertaan taitetun pellin saumoista. Jos jalkaränni on lappeessa ylhäällä, valuu vuotovesi vintille.
Lämpöä syntyy vintille, kun asunnon lämpö karkaa ylöspäin. Joskus syynä voi olla vähälumisen lappeen puolelta paistava aurinko. Varsinkin matalalle vintille tehdyt huonosti eristetyt lisähuoneet vuotavat helposti lämpöä. Myös huonosti eristetyt ilmanvaihtoputket ja -laitteet voivat luovuttaa lämpöä. Lämpö pysyy vintillä hyvin, koska lumi on hyvä eriste, se on kevyttä ja huokoista.
Lumi sulaa vesikatolla, jos vintti on liian lämmin.
Jääpuikoista pääsee eroon parantamalla yläpohjan ja ilmanvaihtoputkien eristystä. Vintille voi myös tehdä tuuletusaukkoja, jotta kylmä ilma pääsee jäähdyttämään vinttiä. Ilman on päästävä vintille räystäiden alta, josta se virtaa lämmenneenä harjalle alipainetuulettimiin tai päädyissä oleviin tuuletusaukkoihin.
Tuuletus viilentää vinttiä eikä räystäälle synny jääpuikkoja.
