Vanhan rakennuksen kunnostamisessa on käytettävä eristemateriaaleja, jotka vastaavat rakennusfysikaalisesti rakennusaikaisia materiaaleja. Vastaavuus varmistaa sen, että rakennus pysyy hengittävänä: pieni määrä vesihöyryä voi ja saa kulkea rakenteiden läpi. Tästä ei ole haittaa, kun kaikki rakennusmateriaalit siirtävät kosteutta, joka lopulta siirtyy ulkoilmaan.
Tuotteiden toimivuutta eristeenä kuvaa lämmönjohtavuusluku (λ): mitä pienempi luku, sitä parempi eriste. Useimpien eristeiden lämmönjohtavuudessa ei ole suurtakaan eroa eli U-arvolaskelmassa erot vaikuttavat tarvittavaan eristepaksuuteen vain muutamia senttimetrejä. U-arvo täytyy määritellä vain uudisrakentamisessa.
Perinnerakentamisessa ei käytetä mineraalivillaa eikä muovipohjaisia eristysmateriaaleja. Nämä eivät kastu, mutta perinnerakentamisessa materiaaleilta edellytetään kastumiskykyä, koska sellainen materiaali myös kuivuu – itsestään. Lue hengittävästä rakenteesta lisää tästä.
Turve
Vanhin ala- ja yläpohjien eristemateriaali on suoturve. Vuonna 2021 päättyneen Paikalliset biopohjaiset rakennusmateriaalit -hankkeen (www.paibira.fi) loppujulkaisussa kerrotaan, että VAPO:lla (nykyään Neova) tuotekehitetään turvepohjaista rakentamiseen soveltuvaa eristettä.
Vapolta saa tällä hetkellä ostaa eläinten kuivikkeeksi tarkoitettua turvetta sekä levyinä että irtotavarana. Olisi mielenkiintoista kuulla, jos joku käyttää näitä vanhaan tapaan eristeenä.
Olki
1900-luvun alussa valmistettiin rakennuslevyjä, jotka tehtiin puristamalla olkia levyksi kohtuullisella paineella. Tätä ennen olkia oli käytetty eristekerroksena ala- ja yläpohjissa. Olki oli usein alimmaisena, koska pitkänä vartena se teki tiiviin kerroksen, jonka päältä sahanpurut tai turpeet eivät valuneet laudoituksen läpi.
Käsittääkseni olkilevyjä ei ole ollut markkinoilla pitkään, mutta tämä yritys tuli vastaan marraskuussa 2022: olkilevy.fi. Lämmönjohtavuus on 0,099 W/mK. Tsekeissä valmistettua levyä tuo Suomeen Dovern Oy. Levyjen paksuudet ovat 38 ja 58 mm. Levyyn voi kiinnittää ruuvilla vaikka keittiön yläkaapit. Levy on siksi yksimateriaalinen vaihtoehto puukuitulevylle ja kipsilevylle, joiden alla tulisi olla erikseen eriste.
Sahanpuru ja/tai kutterinlastu
Sahanpurua ja kutterin- eli höylälastua pidetään usein vanhan ajan eristeinä, mutta ne yleistyivät vasta 1800-luvun jälkipuolella, kun sahaaminen ja höylääminen koneellistuivat höyryvoiman ansiosta.
Sahanpurua ja kutterinlastua käytettiin 1950-luvulla asti, kunnes mineraalivilla syrjäytti ne.
Hienojakoinen sahanpuru ei ole yksin optimaalinen eriste, koska se ajanmittaan tiivistyy ja lämpö alkaa kulkea sahapurua pitkin. Lämpö karkaa. Vastaavasti kutterinlastu ei ole yksin optimaalinen, koska karkeana materiaalina ilma alkaa virrata sen sisällä, ja taas lämpö karkaa. Vanha ohje onkin ollut sekoittaa puolet purua ja puolet kutteria. Sopiva suhde riippuu toki kummankin tuotteen raekoosta. Nykyaikaiset höylät pyörivät niin suurella nopeudella, että ne tekevät lähes sahanpurun hienoa lastua.
Sahoilta ja höyläämöiltä voi edelleenkin hakea kärryllä vanhoja tuttuja tuotteita, mutta uudisrakentamista varten niille ei ole voinut laskea U-arvoa. Muutama vuosi sitten markkinoille tuli EHTA-eriste (www.ehtatalot.fi), joka on puhdasta kutterinlastua. Eristeen valmistamiseen käytetään kutterinlastua, josta seulotaan optimaalisen kokoinen lastu. Eristeessä ei ole mitään säilöntä- tai palonestoaineita. Eriste ei rakenteessa pala, vaan hiiltyy hitaasti. Lämmönjohtavuus on 0,042 W/mK.
Uusi toimittaja: Laatulastu.
Puukuitueriste kierrätyspaperista
Perinnekunnostajien useimmin käyttämä eriste on kierrätetystä sanomalehdestä valmistettu puukuitueriste. Yleisimpiä tuotemerkkejä ovat Ekovilla (ekovilla.com), Termex (termex.fi) ja Selluvilla (selluvilla.net).
Kaikki tuotteet ovat päästöluokaltaan M1, eli ne ovat vaarattomia. Joitakin käyttäjiä kuitenkin arveluttaa Ekovillan ja Selluvillan käyttämä palosuoja-aineena käytetty boori. Suuri määrä booria on ihmiselle haitallista, mutta valmistajien mukaan ainetta ei tuotteesta vapaudu. Termex-Green-eristeen palosuoja-aine on sekoitus alumiinihydroksidia ja natriumbentsoaattia.
Puukuitueriste voidaan asentaa levyinä tai puhallettuna. Seinissä voidaan käyttää myös märkäpuhallusta, jossa eristemassa liimautuu kiinni rakenteisiin.
Levyeriste sopii kohteisiin, joissa rakennuksen palkisto on kantikas, esimerkiksi rankarunkoinen rintamamiestalo tai uusittu sahatavarasta tehty lattiapalkisto. Jos palkisto on pyöreästä puusta tai karkeasti kirveellä veistetty tai palkisto on ristikkäin monikerroksinen, sopii puhallettava eriste paremmin.
Ekovillan lämmönjohtavuus on 0,039 W/mK, Termexin 0,038 W/mK ja Selluvillan 0,038 W/mK.
Puukuitueriste kuusikuidusta
Norjalainen Hunton (hunton.fi) on tuonut Suomen markkinoille viime vuosina puukuitueristeen, joka valmistetaan suoraan kuusipuusta: Hunton Nativo eriste on kuin hierrettyä puukuitua. Eristeeseen lisätään palonestoainetta. Lämmönjohtavuus on 0,038 W/mK.
Eriste voidaan asentaa levyinä tai puhaltamalla.
Levyeriste sopii kohteisiin, joissa rakennuksen palkisto on kantikas, esimerkiksi rankarunkoinen rintamamiestalo tai uusittu sahatavarasta tehty lattiapalkisto. Jos palkisto on pyöreästä puusta tai karkeasti kirveellä veistetty tai palkisto on ristikkäin monikerroksinen, sopii puhallettava eriste paremmin.
Pellava
Pellavaa on käytetty hirsien välissä eristeenä pitkään. Kotimainen Isolina (isolina.com) valmistaa pellavasta pellavanauhan lisäksi eristyslevyjä ja -rullaa. Jotta nauhat, levyt ja rullat pysyvät muodossa, on pellavakuidun joukkoon lisätty kierrätysmuovikuitua. Levyihin on lisätty myös palonestoainetta. Lämmönjohtavuus on 0,038 W/mK.
Muoviton vaihtoehto pellavaeristeelle on virolainen Suomessa myytävä Flax (myyjä: roseborg.fi), jonka valikoimassa on rive, rivenauha, nurkkalaput ja pellavahuopa.
Lampaanvilla
Suomeen tuodaan myös Isolena Wollen (myyjät: roseborg.fi ja villaeriste.fi) lampaanvillasta valmistettua eristemattoa, joiden paksuudet ovat 60 tai 100 mm. Eriste sopii niin korjaus- kuin uudisrakentamiseenkin. Lampaanvillaeriste Block on hyvin pehmeä ja kevyt (14 kg/m3). Eriste ei sisällä lisäaineita eikä muovipitoisia kuituja, vaan ainoastaan lampaanvillaa.
Lämmönjohtavuus 0,0385 W/mK.
Sora, kevytsora ja vaahtolasi
Sora, kevytsora (leca.fi) ja vaahtolasi (foamit.fi) eivät ole hengittäviä eristemateriaaleja, mutta maaperän kosteus pääsee haihtumaan hitaasti näissä olevien partikkeleiden välistä. Kun kosteuden läpäisyä hidastetaan ja ryömintätilan tuuletus on hyvä, alapohja pysyy kuivana. Rakennuksen alle ei pääsääntöisesti suositella tiivistä muovia tai muovieristettä, joiden alle voi jäädä paljon kosteutta.
Nykyrakentamisessa talon alla on oltava kuiva rakennekerros. Usein maata vaihdetaan karkeaksi soraksi, jonka päälle tulee eristelevyt ja betonivalu.
Vanhojen rakennusten alapohjia on toisinaan kunnostettu siten, että ryömintätila on täytetty soralla tai hiekalla, jonka päälle on tehty valu. Sora ei ole varsinainen eriste, mutta sorapatjan sisällä säilyy kuitenkin maan lämpö. (Väärin tehty soratäyttö on riski, koska kosteus voi nousta sitä pitkin puurakenteisiin.)
Multapenkkirakenteita voidaan muuttaa lämpimiksi siten, että ryömintätila täytetään Leca-soralla tai vaahtolasilla. Vaahtolasin etu on siinä, että sen voi täryttää tiiviiksi ja lattiarakenteet voivat olla sen varassa, pilareita ei tarvita.
Lisätietoa
Laaja esitys eristämisestä on Kati Lahtisen kirjassa Viri ja valkee, jonka löydät tästä.
Perinnemestarin kaupassa on ohje multapenkkirakenteen kunnostamisesta.
