Kunnostaminen
Artikkelit

Main menu

Maalin menekki, pellavaöljymaali

Tarkkoja neliömetrimääriä pellavaöljymaalin riittävyydestä ei voi antaa, koska riittoisuuteen vaikuttavat alustan imevyys, mahdollinen ohenne sekä maalarin henkilökohtainen ote. Taulukossa olevat luvut ovat siksi suuntaa antavia.

Yhdellä litralla pellavaöljymaalia maalaa keskimäärin 12–18 neliömetriä. Perinteinen pellavaöljymaali on riittoisampaa kuin monet nykyaikaiset maalit, koska siinä on litraa kohden paljon enemmän väriainetta, pigmenttiä. Runsas pigmenttimäärä mahdollistaa ohuet kerrokset, jotka ovat edellytyksenä hyvälle lopputulokselle.

Ruotsalaisen sanonnan mukaan pellavaöljymaali on maalattava niin ohuesti, että kun lopettaa maalaamisen, on pöntössä maalia enemmän kuin aloittaessa. Maalarimestari Teppo Ruohtula opastaa kuitenkin, että aivan näin ohuesti ei kuulu maalata: maalia on sentään oltava tarpeeksi. Jos maalia on liikaa, riskinä on, että se aiheuttaa valumia tai täyttää listojen sirot profiilit.

Helmipontin uraan on jäänyt paksusti maalia, joka on kuivuessaan paksuuntunut ja krymppääntynyt.

Maalin ohentaminen

Pellavaöljymaalia ei ole pakko ohentaa, se voidaan levittää sellaisenaan.

Pohjamaalia ohennetaan usein pellavaöljyllä. Tämä tekee maalista hyvin alustaan imeytyvän. Sisällä ohentamiseen käytetään keitettyä pellavaöljyä (vernissaa), ulkona vielä syvemmälle alustaan imeytyvää ja sitä suojelevaa keittämätöntä pellavaöljyä. Ohennettu pohjamaali tekee vain ohuen läpikuultavan kerroksen.

Tärpättiohennus ei ole perinteinen tapa, mutta koska pellavaöljymaali on melko paksua, loraus balsamitärpättiä helpottaa sivelemistä. (Älä käytä mineraalitärpättiä, se turmelee maalin.) Allbäck kertoo, että heidän maaliaan ei tule ohentaa balsamitärpätillä. Äläkä ohenna kattomaalia, siitä tulee turhan ohutta ja valuvaa.

Huoltomaalauksessa öljyohennusta ei käytetä, koska öljy ei voi imeytyä vanhan maalin läpi puuhun asti.

Maalin riittoisuus

Aito perinteinen pellavaöljymaali valmistetaan aina samalla tavalla: yhdistetään keitettyä pellavaöljyä ja väripigmenttiä. Perusohjeen samankaltaisuudesta huolimatta eri valmistajat antavat hieman toisistaan poikkeavia ohjeita maalin riittoisuudesta, kuivumisajoista sekä tarvittavista maalauskerroista.

Pellavaöljymaalilla maalataan lähtökohtaisesti kolmeen kertaan, jotta

  • Jokainen maalikerros kuivuu eli hapettuu kunnolla.
  • Ohuena maalattavat kerrokset eivät rypisty kuivumisen aikana.
    Kun maali ottaa ilmasta happiatomeja, se paksunee noin 15 prosenttia.
  • Maalipinnasta tulee peittävä.
  • Maalin kiiltoaste on koko pinnalla sama.

Poikkeuksia:

  • Aiemmin maalattujen pintojen huoltomaalaukseen riittää kaksi, jopa yksi maalikerros.
  • Erittäin imukykyisten alustojen (esim. vaneri ja pahvi) maalaamiseen voi riittää kaksi, jopa yksi maalikerros.
  • Peltikatto maalataan neljään kertaan.

Jotain konkreettista!

Tässä joitakin maalivalmistajien antamia arvioita maalin riittoisuudesta.

Lisää aiheesta

Kattotiilien testaaminen jatkuu.

Vuonna 2020 käynnistyi sammalen torjuntaa käsittelevä testi, josta voit lukea enemmän täältä: https://www.perinnemestari.fi/sammal .

Seuraava testi käsittelee vanhojen kattotiilien maalaamista. Sementtimaalin

Vanhat sementtitiilet voi pinnoittaa uudelleen itse tehdyllä maitosementtimaalilla.

Resepti on yksinkertainen:

Sekoita keskenään

10 litraa rasvatonta maitoa 1 kilo sementtiä 5 kiloa värijauhetta – esimerkiksi samaa Falun-

Hengittävä rakenne vastaanottaa ja luovuttaa vettä. Vanhassa rakentamisfilosofiassa ei niinkään pelätty, että jokin paikka kastuu. Tärkeintä oli, että talo voi kuivua.

Jaa

Kunnostaminen
Artikkelit
Hannu | 4.1.2024
Mestariartikkeli

Tarkkoja neliömetrimääriä pellavaöljymaalin riittävyydestä ei voi antaa, koska riittoisuuteen vaikuttavat alustan imevyys, mahdollinen ohenne sekä

Hannu | 16.10.2023

Rakennuksen tilaa seurataan kahdella eri kosteusprosentilla: puussa olevan absoluuttisen veden

Jari Vesanen | 27.11.2022
Mestariartikkeli

Jari Vesanen on siirtänyt 1830-luvulla rakennetun maalaistalon, kaksvooninkisen, Kauhavalta Sipooseen. Artikkelissa hän pohtii siirtämisen

Niko Palonen | 18.11.2022
Mestariartikkeli

Tuulettuva alapohja tarkoittaa alapohjarakennetta, jossa varsinaisen lattian alla on tuuletus- eli ryömintätila. Kun puhutaan vanhan

Hannu | 18.11.2022
Mestariartikkeli

Artikkelissa on hahmoteltu yleisiä suuntaviivoja siitä, mitä pidän mielekkäänä remonttijärjestyksenä, kun kunnostaminen koskee

Kati Lahtinen | 9.11.2022
Mestariartikkeli

Vanhan rakennuksen lisäeristämiseen ei kannata ryhtyä suin päin. Lisäeristämisellä saavutettavat säästöt on suhteutettava remontin aiheuttamiin

Hannu | 30.7.2019

Perinnerakentaja haluaa, että hänen tapettinsa läpäisee sekä kaasumaisen että nestemäisen

Hannu | 30.7.2019

Hengittävä rakenne vastaanottaa ja luovuttaa vettä. Vanhassa rakentamisfilosofiassa ei niinkään pelätty, että jokin paikka kastuu. Tärkeintä oli, että talo voi kuivua.

Helakauppa

 

Liity Perinnemestarin postituslistalle ja valitse haluamasi kiinnostusryhmät.