Main menu

Savirappauksen perusteet

Savirakentamisen ja savirappauksen historia ulottuu pitkälle. Ihmiset ovat aina osanneet käyttää savea ja maa-aineksia, ja rakentaneet niistä itselleen suojaa. Maailman vanhimmat rakennukset on tehty savesta. Suomessa käytettävä savi on jääkauden aikana ollut merien ja järvien pohjaa. Savi on muodostunut kymmeniä tuhansia vuosia sitten kallioista ja kivistä kulumalla ja hioutumalla syntynyttä erittäin hienojakoista mineraaliainesta. 

Meidän on aika alkaa arvostaa savea! 

Saven upeus on siinä, että se on käsillä muokattavaa. Tarvittavia muotoja ja rakenteita voi työstää paljain käsin ilman työkaluja. Vaikka ei ole sähköä tai koneita, savesta voi tehdä itselleen suojan. Savi ja savella rakentaminen on edelleenkin käsityöpainotteista. Suurin osa tällä hetkellä pystytettävistä savirakennuksista tehdään koneilla avustettuna käsityönä –voidaan käyttää esimerkiksi laastivispilää tai tasosekoitinta massojen valmistukseen. Savea ja hiekkaa voidaan kaivaa kaivinkoneella. Rakenteisiin savea voidaan levittää ruiskuilla tai rappauslastalla. Ihminen aisteineen tarvitaan saven ja sen laadun arvioimiseen.  

Savesta voidaan rakentaa kokonainen talo, suuria linnoja tai pieniä pesiä. Puhutaan mm. kevytsavi-, massiivisavi-, iskossavi-, junttasavi-, harkko- ja polttamattomista tiilirakenteista. 

Olen perehtynyt erityisesti savilaasteihin ja -rappauksiin; niiden historiaan sekä nykykäyttöön. 

Mistä tietää onko savi hyvää? 

Puhdas saviesiintymä tuoksuu puhtaalta savelta eli suolamaiselta mineraalilta. Jos savessa on paljon humusta se ei ole puhdasta, ja se tuoksuu mullalta tai humukselta. Humuspitoista savea ei meillä Suomessa käytetä rakentamiseen. 

Jaa

Artikkelit
Korjausohjeet
Hannu | 4.1.2024
Mestariartikkeli

Tarkkoja neliömetrimääriä pellavaöljymaalin riittävyydestä ei voi antaa, koska riittoisuuteen vaikuttavat alustan imevyys, mahdollinen ohenne sekä

Hannu | 16.10.2023

Rakennuksen tilaa seurataan kahdella eri kosteusprosentilla: puussa olevan absoluuttisen veden

Hannu | 22.12.2022
Mestariartikkeli

Kreosootti on myrkky, mutta mitä kreosootti oikeastaan on ja mitä pitää tehdä, kun sitä

Jari Vesanen | 27.11.2022
Mestariartikkeli

Jari Vesanen on siirtänyt 1830-luvulla rakennetun maalaistalon, kaksvooninkisen, Kauhavalta Sipooseen. Artikkelissa hän pohtii siirtämisen

Suveka Kymäläinen | 23.11.2022
Mestariartikkeli

Savirakentamisen ja savirappauksen historia ulottuu pitkälle. Ihmiset ovat aina osanneet käyttää savea ja maa-aineksia, ja

Niko Palonen | 18.11.2022
Mestariartikkeli

Tuulettuva alapohja tarkoittaa alapohjarakennetta, jossa varsinaisen lattian alla on tuuletus- eli ryömintätila. Kun puhutaan vanhan

Hannu | 18.11.2022
Mestariartikkeli

Artikkelissa on hahmoteltu yleisiä suuntaviivoja siitä, mitä pidän mielekkäänä remonttijärjestyksenä, kun kunnostaminen koskee

Kati Lahtinen | 9.11.2022
Mestariartikkeli

Vanhan rakennuksen lisäeristämiseen ei kannata ryhtyä suin päin. Lisäeristämisellä saavutettavat säästöt on suhteutettava remontin aiheuttamiin

Liity Perinnemestarin postituslistalle ja valitse haluamasi kiinnostusryhmät.