Keskiajalla Suomessa oli muutamia kaupunkeja, joiden komeimpana rakennuksena oli raatihuone ja kirkko. Kaupungin ja maaseudun perusasuinrakennus oli neliönmallinen satulakattoinen huone, jonka ovi on päätyseinällä ja lämmönlähteenä sisälle savuttava tulisija. Näiden lisäksi maahan rakennettiin kivisiä linnoja, mm. Turun- ja Hämeenlinnojen ensimmäiset vaiheet.
Suurin osa väestöstä asui pienissä muutaman rakennuksen muodostamissa pihapiireissä. Sahaa ei vielä ollut käytössä, joten puut katkaistiin, lovettiin ja muokattiin kirveellä.
Seurasaaren edustalla Pukkisaaressa Helsingissä on pieni muinaiskylä. Esikuvana on rautakautinen (noin 500 eaa – 1200 jaa) pihapiiri, mutta se kuvaa hyvin rakentamista keskiajalle asti.
Etelä- ja Lounais-Suomen rannikolle perustettiin keskiajalla kuusi kaupunkia. Ulvila lakkautettiin ja kaupunki siirrettiin Poriin vuonna 1558. Kaupungin perustettiin hallintoa, erityisesti veronkantoa varten.
