Tervehdys,
Saamiemme tietojen mukaan 1905 vuodelta olevan talon yhden huoneen lattian kunnostus menossa, koko on 3,1m x4,4m. Talo on ympärivuotisessa käytössä ja talvisin on todettu ulkoseinän puolelta vetoa lattian rajassa sekä nurkissa. Lisäksi on havaittu useammassa kohdassa joustoa eli jokin on alapohjassa pettänyt ja näiden johdosta asiaa lähdettiin tutkimaan. Lattia on edellisen omistajan toimesta jossain vaiheessa uusittu, tarkempaa tietoa ei asiasta ollut. Mainittava että talo on hiekka/sora rinteessä ja nyt työn alla oleva huone on lounaan suuntaan sekä alarinteen puolella. Alarinteen puolella on betonilla päälystetetyssä kivijalassa vanhat kissankulkuluukut. Ylärinteen puolella on kivijalka korjattu sekä rapattu ja siellä on tuuletusputket jotka nousevat n. 25cm ylöspäin seinän viereen, kivijalassa on patolevyt jotka on aiemman omistajan toimesta tehdyn alahirsien uusinnan yhteydessä laitettu sille puolelle. Luukkua alapohjaan ei ole eli sitä ei ole ollut mahdollista tutkia.
Jouduin ulkoseinän sisäpinnan (gyproc) purkamaan ennen lattian avausta, koska se oli tehty niin että lattiaa ei saanut järkevästi purettua pois ilman seinänpinnan poistoa. Alta löytyi ihan ok siistiä vanhaa hirsipintaa, jossa hirsien välitä tilkitty sammalella, oljilla, villalla ym. vastaavalla, sekä vielä osittain hirsien välit tuulensuojattu pitkittäin vaakaan vanhalla paksulla paperisuikaleilla. Nähtävästi viime 1900-luvun alkupuolelta, koska niissä oli Pietari-Riihimäki junaradan (Wesijärvi) vanhoja merkkejä/merkintöjä. Edessä on yhden/kahden hirren ainakin osittainen uusinta, sen verran rutikuivaksi pölyksi hajoaa muutamissa kohdissa. Lattialautojen alla oli ehjä tervapaperi ja tämän alla Harmaan vihertävää villaa n.5cm + n.10cm karhuvillaa, nämä oli suoraan hienon hiekan ja jonkilaisen hiekka/soran sekoituksen päällä. Villat ja hiekka ovat aivan pöllyävän kuivaa. Hiiren pesiä ja onkaloita ihan riittävästi villojen joukossa. Aikani ihmettelin silti hiekan korkoa ulkoseinään nähden joten kaivelin varovasti lapiolla koolausniskojen vierestä ja törmäsin murenevaan isohkoon hirteen (n. 200mm), joka vastaavasti saman suuntainen niskojen kanssa. Hirren alaosassa sitten tuli vastaan rossilaudat jotka hieman joustavat ja ovat selkeästi maatumassa. Varovasti rapsuttelin niiden saumakohtia ja uskoisin, että ne on saumattu savella tai jollain muulla vastaavalla, mutta sain raon tehtyä ja mittasin harjateräksellä tuuletustilan joka on tällä kohdin n. 40cm. Sama mittä vastaa arviolta ulkopuolella näkyvää kivijalan korkeutta. En ymmärrä tätä hiekka/sora ainesta rossilautojen päällä. Laskeskelin että sitä on n. 2,7-3 kuutiota. Onko tällainen rakenne tuttu? Mitä tällä on haettu? Alapohjan tuuletustilan syventäminen ei tunnu järkevältä ympäröivän tontin ja rinteen kannalta, vaikka korkeutta pitäisikin olla enemmän että siellä voisi käydä aika ajoin tutkimassa kuntoa. Lattiaan tehtävä luukku oli yksi vaihtoehto kuluksi alapohjaan, mutta tilan mataluus aiheuttaa siellä liikkumiseen omat ongelmansa. Ajatuksia tai ideoita olisi hyvä saada tähänkin jos mahdollista?
Tarkoitus oli korjata/ uusia vuoliaiset tai niiden pettäneet kiinnitukset/tuet ja tehdä uusi rossipohja sekä lattia. Samassa huoneessa on toimiva pönttöuuni ja sen jalkana on isoja kiviä, jotka ovat koron puolesta todella lähellä uunin alanuohousluukkua ja näin ollen tulevaa lattiapintaa eli pönttöuuniin viereen ei oikein millään tule saamaan mahdutettua eristettä kuin ripaukseen. Onko ideoita/ajatuksia miten voisi saada enemmän eristettä?
-Jari-