Keskiaika
- Tuontilasia tärkeimmissä rakennuksissa, mm. Jomalan pappila Ahvenanmaalla 1300-luvulla ja seuraavalla vuosisadalla Turkulaisissa kaupunkitaloissa.
1600-luku
- Ristikarmi, puupuitteet, joissa lyijypuitteilla pienet ruudut = karoliininen ikkuna
- Puite kiinni suoraan runkoon, ei karmia
Ikkunalasit ovat valmistustekniikan takia pieniä ja ne yhdistetään toisiinsa H-mallisilla lyijykiskoilla. Puite kiinnitetään suoraan runkoon; ikkuna ei ole avattava.
1700-luku
- Virkatalojen ohjesäännöt määrittelivät mm. upseerien ja papiston asumista. Everstin virkatalon ikkunassa oli kaksi puupuitetta ja kummassakin 24 pientä lyijypuitteella yhdistettyä lasia. Vuosisadan mittaan lasikoko suureni ja puitteet muuttuivat ensin kahdeksan, myöhemmin kuusiruutuisiksi.
- 1700-luvun loppu: puupuite syrjäyttää lyijypuitteen. Ensimmäiset tuplaikkuna; niitä ei saranoida.
- Luusholsti nousee ylös 1/3 osaa korkeudesta
- Ulkopuolella taotut leikkauksin koristellut kulmaraudat, joihin myös sarana liittyy. Sepän takomat, suojaus tervaamalla.
- Sulkemiseen lattahaat.
Ikkunalasit ovat valmistustekniikan takia pieniä ja ne yhdistetään toisiinsa H-mallisilla puurimoilla. Kokonaisuus kiinnitetään aukeavaan puupuitteeseen.
Empire
- 6 ruutua (3+3)
(- Ristikarmi, 6 ruutua (2+2+2 T-rakenteessa))
- aurinko- eli rukki-ikkuna, ovien päällä, talon päädyssä vintillä
- pelkistetty vuorilistoitus, päällä usein kolmiomallinen koriste
- 2-kertaiset ikkuna yleistyvät ja välttämättöminä niitä aletaan pitää vuosisadan puolivälissä.
Uusgotiikka
- suippokaari, vinoruudut
- monimutkainen vuorilistoitus
Uusrenessanssi
- sorvaus, otsikossa kolmio
- T-karmi, isoilla jaottomilla ruuduilla
- sisään–sisään-aukeava ikkuna yleistyy
- korkeissa ikkunoissa espanjoletti (tankosulkija)
- lankahaka
- erillinen tuuletusikkuna, fortuska
Uusrenessanssi-ikkunassa ja sitä ympäröivässä seinäpinnassa paljon koristeaiheita ja runsas väritys.
T-karmi yleistyi 1800-luvun jälkipuolella ja oli käytössä 1900-luvun alkupuolelle.
Jugend
- Kansanperinne ja käsityötaito kunniaan.
- Ikkunapinnan jako: yksi suuri näköalaruutu ja pienempiä ruutuja koristeena.
- Lasi oli kallista ei työ, siksi moniruutuinen ei ollut kallis.
- Värillisiä ruutuja, erityisesti kuisteilla ja verannoilla.
Jugend toi ikkunoihin dynaamisia muotoja. Teollisuus tuotti jo suuria ikkunalaseja, mutta kansallisromanttisessa hengessä haluttiin käyttää myös pieniä ruutuja.
1920-luvun: klassismi
- 6 ruutuinen palaa, toisinaan korotettuna 8-ruutuiseksi.
- Vuorilistat vaatimattomat.
1930-luku: funktionalismi
- Yksinkertaistumista: esim. kaksi tai kolme yksilasista pokaa rinnakkain ja lopulta puitteeton, vain yksi suuri yhtenäinen lasi.
