Lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavat monet asiat: helppokäyttöisyys, energian hinta, tekniikan määrä ja jopa estetiikka. Yhä edelleen moni talo lämmitetään tulisijan avulla, kun toisessa ääripäässä tietokone ohjaa monimutkaista järjestelmää, joka hyödyntää hukkalämpöä, aurinkoenergiaa ja maalampöä.
Lämmitysjärjestelmä on mitoitettava talven kylmimpien päivien mukaan, vaikka kovia pakkasia on keskimäärin vain parin viikon ajan talven aiknana. Lämmitysjärjestelmä voidaan alimitoittaa, jos talossa on rinnalla muutama tulisija. Niillä saadaan tarvittava lisäteho kovilla pakkasilla ja mukava tunnelmallinen lämpö vuoden ympäri.
Vesikiertoisen lämmityksen lämmönlähteet
Lämpö voidaan jakaa pattereiden tai lattialämmityksen kautta.
SÄHKÖ
+ Helppo asentaa.
+ Pieni tekninen tila.
+ Vähän huoltoa.
- Kallis, yleensä epäekologinen energia.
ÖLJY
+ Helppohoitoisuus.
- Kallis epäekologinen energia.
- Kallis alkuinvestointi.
- Edellyttää oman paloturvallisen teknisen tilan.
HAKE
+ Jos oma haketuotanto, on energia edullista.
+ Uusiutuva energiamuoto.
- Kallis alkuinvestointi.
- Edellyttää oman paloturvallisen teknisen tilan.
- Tarvitaan suuri varasto polttoaineelle.
POLTTOPUU
+ Jos omaa puuta, on energia edullista.
+ Uusiutuva energiamuoto.
- Kallis alkuinvestointi.
- Tarvitaan suuri varasto polttoaineelle.
- Tarvitaan paljon omaa säännöllistä työtä: tuli sytytettävä itse ja puut siirreltävä käsin.
PELLETTI
Laitteisto toimii periaatteessa yhtä huolettomasti kuin öljykattila, mutta pelletin syöttöjärjestelmään voi tulla tukoksia: hyvä seurata säännöllisesti, että kaikki on kunnossa.
+ edullinen polttoaine
+ uusiutuva energiamuoto
- kallis alkuinvestointi
- edellyttää oman paloturvallisen teknisen tilan
- tarvitaan suurehko varasto polttoaineelle
- tarvitaan omaa säännöllistä työtä: tuhkanpoisto + nuohous
MAALÄMPÖ
Lämmön synnyttäminen kuluttaa sähköä, hyötysuhde n. 30% eli 70% lämmöstä on ilmaista.
Eri tapoja:
• Pintakeruuputkisto, noin 1,2 metrin syvyydessä maassa: oltava asennukseen sopivaa maata energiatarpeen mukaan muutamista kymmenistä satoihin neliöitä.
• Porakaivo: pieni pinta-ala, kallis porareikä.
• Veteen upotettu: oltava tähän sopiva vesialue.
+ edullinen hinta
+ ekologinen energiamuoto, maan/auringon lämpö
+ vähän huollettavaa
- Kallis alkuinvestointi.
- Isot laitteet pitävät ääntä: tekninen tila suunniteltava huolella.
- Kaikkein kovimmilla pakkasilla (=harvoin) teho ei riitä, vaan avuksi tulee sähkövastus tai uunilämmitys huoneissa.
- Laitteisto antaa lämmitykseen optimaalisesti 55 asteista vettä. Vanhojen talojen patterijärjestelmät on alunperin mitoitettu niin, että lämmitysvesi on tarvittaessa jopa 80 asteista. Ilman lisäeristystä, ei pattereiden teho riitä kovilla pakkasilla.
KAUKOLÄMPÖ
+ edullinen
- ei saatavilla asutuskeskusten ulkopuolella.
- tarvitsee teknisen tilan lämmönvaihtimelle
Suora sähkölämmitys
SÄHKÖPATTERIT
+ helppo asentaa
- rumat patterit ja sähköasennukset
- kallis käyttää
LATTIALÄMMITYS
+ Miellyttävä tasainen lämpö.
- Nostaa pölyn lattialta ylös.
- Edellyttää lattioiden avaamisen.
- Ei sovi paksulle lankkulattialle: lämpö ei tule läpi paksusta puusta.
- Ikkunoiden kostumis/jäätymisvaara kun patteri ei kierrätä ilmaa ikkunan edessä.
- Kallis käyttää.
Ilmalämpöpumppu
Hyvä lisälämmönlähde, jos kestää ruman ja humisevan koneen. Ei sovi hyvin perinteiseen miljööseen.
+ Lämmön synnyttäminen kuluttaa sähköä, hyötysuhde n. 30%, eli 70% lämmöstä on ilmaista.
- Teho heikkenee kylmällä säällä.
AURINKOLÄMMÖN KERUUPUTKISTO
Voi täydentää muita järjestelmiä, kesämökillä riittää yksin tiskiveden yms. lämmittämiseen.
+ ilmainen energia
- Keräilukennosto ei sovi perinnemaisemaan.
- Ei toimi talvella.
YHDISTELMÄT
Useimmissa jotain palavaa polttoainetta käyttävissä laitteissa on häiriötilanteita varten sähkövastus. Joissakin polttokattiloissa on kaksi tulipesää, joista varsinainen puoli on tarkoitettu öljyn tai pelletin käyttämisen, mutta haluttaessa lämmitysjärjestelmän vesi voidaan lämmittää myös puilla. Puupoltto on helpompaa, jos järjestelmään on kytketty erillinen vesivaraaja; peruskattilan oma vesitilavuus on yleensä pieni ja tulen joutuu sytyttämään 1–3 kertaa päivässä.
Vesikiertoisen lämmityksen "sydän" on suuri vesisäiliö, josta lämmitysvesi lähtee kiertämään rakennusta. Vesi voidaan lämmittää monilla eri tavoilla ja eri tavat voivat olla kytkettyinä samaan säiliöön. Aurinkoisena päivänä käytetään aurinkokennoja, talvella maalampöä tai ilmalämpöpumppua, joka on kytketty vesisäiliöön eikä puhaltamaan asuntoon lämmintä ilmaa kuten usein tehdään. Nykyään jopa avotakan lämpö voidaan ottaa talteen, kun piipussa kiertää putkisto, joka siirtää lämmön hormin sisältä.
