Pönttöuunin muurauskurssi
Turku, 17.11.- 25.11.2017

Iso-Puolalan Joulu to-su
Turku, 16.11.- 17.12.2017

Lisää tapahtumia arkistossa

Viimeisin kommentti:
Aira Ikonen , 18.11.2017
Lämpöpattereita
Myydään käytettyjä vesikiertoisia lämmityspattereita yhteensä 10 kpl 50-luvulta. Patterit ovat nyt Keski-Suomessa. ...

Näytä kaikki keskustelut
Näytä uusimmat kommentit

 

 

Keskustelualue

Hiekka/kivitäytteinen alapohja (150-v. talo)
23.11.2016 17:07
Heta Haikonen
Olen aloittamassa v. 1865 rakennetun talon peruskorjausta.

Sokkeli on luonnonkivistä muurattu ja ilman tuuletusaukkoja. Kun sisäpuolelta avattiin vähän lattialaudoitusta, paljastui, että alapohja on täynnä hiekkaa ja kiveä. Toisessa huoneessa, n. metrin päästä seinästä todettiin sama lattiaan poratun reiän kautta. Keskeltä rakennusta asiaa ei ole vielä selvitetty, joten en ole varma, onko alapohja aivan kauttaaltaan täytetty. Lattialaudoituksen alla olevat juoksut ovat kovaa kuivaa puuta. Talossa on myös täysin hajutonta, mikä viittaisi siihen, että laho- tai homeongelmia ei ole.

Vaarana on tietysti, että kosteus nousee kapillaariseesti hienojakoisessa maa-aineessa. Yleensä kai tällaisissa tapauksissa, lattiat avataan, maa-aines poistetaan ja tehdään tuulettuva rossipohja.

Mahtavien, jopa yli 30 senttisten lattialautojen repiminen tuntuu turhalta, jos mikään ei viittaa siihen, että alapohjarakenteessa olisi ongelmia. Ja jos rakenne on toiminut 150 vuotta, miksi ei toimisi jatkossakin.

Vähän kuitenkin mietityttää, että teenkö tyhmästi, jos jätän täysremontin yhteydessä alapohjan koskemattomaksi. Onkohan jotain mitä tässä voisi/pitäisi ottaa tässä huomioon?



24.11.2016 16:31
Väinö Harha
Hei

Totesit itsekin, että jos rakenne on toiminut 150 vuotta, miksi se ei toimisi jatkossakin. Muutos voi tapahtua vain jos olosuhteet muuttuvat. Siis käytännössä jos kosteutta pääsee kertymään erilaisista ympäristömuutoksista (esim. maanpinnannousu) tai käytöstä (merkittävästi entistä suurempi kosteuskuorma) johtuen.

Millaiset pohjaolosuhteet ovat? Se ei käy ilmi viestistä, eikä kuvasta. Toivottavasti sade- ja hulevedet virtaavat rakennuksesta poispäin. Itselläni on hirsirakennus 1770-luvulta. Löysin linoleumin alta yli 80 vuotta suljettuna olleen luukun. Se johti kauan kylmillään olleen huoneen lattian alle. Alustasta löytyi lastuja. Ne olivat kuin eilen veistettyjä. Myös rakenteet olivat kunnossa, vaikka tuuletusaukot oli tukittu ja kasvillisuus oli aikoinaan jätetty rakennuksen alle. Siis alustassa lastuja ja yli 200 vuotta vanhaa, kuivaa heinää juurineen maassa kiinni! Säilyttävä tekijä oli pohjaolosuhteet; Alla soraharju ja pohjavedenpinta kymmenen metriä alempana.

Mainitsit alustan olevan hiekkaa ja kiviä. Kapillaarinen nousu hiekassa on yleensä selvästi alle 1m. Tarkemman arvon voi tutkituttaa tarvittaessa. Jos pohjavesi on alempana, ei kapillaarista noususta ole huolta. Aiheesta kiinnostuneelle lisätietoa löytyy mm. https://tutcris.tut.fi/portal/files/1087923/leivo_%20rantala
_maanvaraisten_alapohjarakenteiden.pdf Käyttökelpoista lähteessä on ainakin taulukko 3.2, jossa on arvioitu kapillaarista nousua eri maalajeissa.

Onko lattia riittävän lämmin? Lämpimyyttä voi lisätä vain tiivistämällä (ilmasulku) tai lisäeristämällä. Nämä, ikävä kyllä, vaativat yleensä lattia avaamisen tai luukun teon lattiaan. Näistä tiivistäminen on mielestäni hyödyllisempi. Se ehkäisee myös radonin nousua huoneilmaan. Omassa tapauksessani lattialautojen alapintaan oli liimattu paperi ilmansuluksi. Paperi oli tuhoutunut ilmeisesti runsaalla vedellä tehtyjen lattianpesujen yhteydessä. Ahtaasta luukusta pystyi lattian paperoimaan uudelleen sekä lisäeristämään kannatinhirsien välit puukuitulevyllä. Se tosin vaati suurempaa notkeutta, kuin mihin kroppani on taipuvainen.

Jos rakennus sijaitsee soraharjulla tai muutoin radon-alueella, niin huoneilman radonpitoisuus kannattaa mitata. Mahdolliset radonin torjuntatoimenpiteet on helpompi suunnitella ennen remontin aloittamista. Tietoja radonmittauksesta löytyy säteilyturvakeskuksen sivuilta stuk.fi.

Onnea mielenkiintoiseen projektiin.
24.11.2016 18:42
Heta Haikonen
Kiitos vastauksesta Väinö!

Radon-puolen olin unohtanut; tilaan purkit samantien. Talo sijaitsee Etelä-Karjalassa, joka on radonaluetta. Tosin tarkistin jo, että Rautjärvellä keskiarvot ovat olleet reippaasti alle suositeltujen arvojen, mutta keskiarvojen varaan ei voi laskea. Parempi tarkistaa.

Talo sijaitsee kumpareen rinteellä. Pohjaveden pinta vaikuttaisi olevan - alempana rinteessä sijaitsevan kaivon vedenpinnan perusteella - todella syvällä. Sieltä ei kosteutta varmastikaan nouse.

Sen sijaan sade- ja sulamisvedet valuvat takaa taloa kohti, jossa sokkelikin on mitättömän matala. Ensitöikseni tietysti muotoilen maanpinnan kaadot talosta poispäin ja laitan ehkä samalla salaojan muutaman metrin päähän talosta (tosin jos pohjavesi on paljon alempana, mahtaako tuolla olla mitään virkaa). Toisen putken voisi ehkä laittaa lähelle maanpintaa vetämään pintavesiä.

Tutkitut kohdat olivat juuri talon "märemmältä" puolelta, mutta kuivaa oli silti. Sen verran tuo alapohja askarruttaa, että taidanpa purkaa yhden makuuhuoneen lattian ja tutkin tilanteen. Pikkuhuoneissa on kapeammat lattialaudat ja ne raaskii vetää ylös. Sittenpä selviää, pitääkö jotain tehdä vai uskaltaako muiden lattioiden antaa olla.

Lattioiden lämpimyydestä en vielä tiedä - vasta kolme päivää tilan omistettuani! Ostin talon nettihuutokaupasta ja menin ensimmäisen kerran paikalle kauppakirjan teon jälkeen! Rohkea rokan syö! Hyvä tuurini ei pettänyt; kuntotarkastaja totesi eilen, että talo on erinomaisesti säilynyt. 1-2 varvia hirsiä pitää vaihtaa kahdelta seinustalta, mutta rakenteissa ei ole muuta vikaa.

Uteliaisuuttani repäisin tuvan seinältä pinnoitteita pois. Maalattu kovalevy, kolme kerrosta tapettia ja ruskeaa pahvia. Alla oli komeat hirret, tilkettä ei ollut näkyvissä kuin vähän ylimpien hirsien välissä. Hirsien pinta oli jännä: tasainen mustanruskea väri, joka oli silkinhimmeä. Todella kaunis pinta eikä tule vaatimaan mitään käsittelyä. Mieluisa löytö. Jos en tietäisi, sanoisin, että se on käsitelty jollain nykyaikaisella pintakäsittelyaineella!
25.11.2016 15:49
Väinö Harha
Hei

Salaojat on keksitty, kun on pitänyt saada huonot tontit käyttöön. Todellisuudessa salaojat tukkeutuvat ajanoloon mm. puiden juurien vuoksi ja ne pitää huoltaa ja/tai uusia säännöllisesti. Harvat pitävät niitä kunnossa. Oikeasti riittää, kun sade- ja hulevedet ohjataan rakennuksesta pois, maaperä läpäisee vettä hyvin ja pohjavesi on kaukana.

Lattioiden lämpimyys on suhteellinen asia… lisäeristyksen voi hoitaa myös paikallisesti villasukilla ja huopatossuilla. Rohkea teko ostaa talo näkemättä. Minulla ei uskallus olisi siihen riittänyt… käytin sentään puoli tuntia omani tutkimiseen.

Voi olla hyvä tosiaan purkaa yksi ”huonompi” lattia. Lankut saattaa pystyä käyttämään uudelleen. Riippuu miten lattia on aikanaan tehty. Onko ponttilautaa tai tapitettu. Onko reunoilla kiertää erillinen lauta, josta purkaminen on helppo aloittaa. Kuvassa näet mitä tarkoitan reunoilla kiertävällä laudalla.

Tapetit kannattaa kuvata ja näytteet arkistoida. Hirsipinta on hieno ja talonpoikaiseen tyyliin sopiva. Mutta eivät tapetitkaan pelkkiä koristeita ole. Ne toimivat ilmansulkuna ja tapetin poiston jälkeen huone voi muuttua vilpoisammaksi eli hirsien välejä voi joutua tilkitsemään. Olisikohan pintakäsittelyaineena tai sen osana ollut nykyisistäkin tulisijoista tuttu savu ja noki.

Kirjaudu sisään, jos haluat osallistua keskusteluun. Sama kirjautuminen avaa pääsyyn kaikkin Perinnemestarin kirjautumista edellyttäviin palveluihin. Kirjautuminen sivun ylälaidassa.
Pääsivulle Sivun alkuun Tulosta Ehdot Tekijät