Pönttöuunin muurauskurssi
Turku, 17.11.- 25.11.2017

Iso-Puolalan Joulu to-su
Turku, 16.11.- 17.12.2017

Lisää tapahtumia arkistossa

Viimeisin kommentti:
Aira Ikonen , 18.11.2017
Lämpöpattereita
Myydään käytettyjä vesikiertoisia lämmityspattereita yhteensä 10 kpl 50-luvulta. Patterit ovat nyt Keski-Suomessa. ...

Näytä kaikki keskustelut
Näytä uusimmat kommentit

 

 

Keskustelualue

Vanhan raakalautalattian kohtalo
04.08.2016 17:18
Pauli Haavistola
Hei,

olemme juuri hankkineet v. 1928 rakennetun vanhan rankarunkoisen ja purueristetyn talon. Olemme myöskin ehtineet jo polkaista käyntiin hieman purkutöitä ja näiden töiden lomassa vanhan muovimaton ja lukuisien eri kovalevy, linoleum ja muiden kerrosten alta paljastui aikanaan raakalaudasta rakennettu puulattia, jossa lattialautojen välit vaihtelevat muutamista milleistä noin senttiin. Myöskin sisäänlyötyjä nauloja, epätasaisuuksia ja muita epäsäännönmukaisuuksia löytyy. Tähän liittyen kaipaisinkin teiltä näkökulmaa, mitä tällaisen lattian kanssa olisi järkevintä tehdä: onko tällaista lukuisien rakojen ja tikkujen värittämää raakalautaa mahdollista hioa ja maalata järkevänlaiseen kuntoon? Ajatuksena olisi, että talossa olisi valkoiseksi maalattu puulattia, mutta edellyttääkö tällainen käytännössä kokonaan uuden mäntylautalattian asentamista ja samalla vanhan raakalaudan purkua? Mieluusti pyrkisimme säilyttämään mahdollisimman paljon vanhaa, mutta lähinnä meitä mietityttää millaiseen lopputulokseen hiomisella ja maalauksella olisi raakalaudan tapauksessa mahdollista päästä. Rosoisuus ja vanha patina saa näkyä, mutta mielellään tikkuja ei saisi jalkoihin enää tulla. :)
18.08.2016 09:43
Satu Alasalmi
Odotan mielenkiinnolla tähän aiheeseen asiantuntevia vastauksia -Koskettaa hieman itseänikin.

Joskin minulla on olevinaan hieman erilainen probleema alkuun.
Talo seisoo kulmiin ja sivuille asennettujen kivien päällä, mutta talon alle keskelle on unohdettu laittaa vastaavia kivijalkoja.
Ostin talon vasta keväällä ja jossain vaiheessa lattia on alkanut nitkahtamaan keskeltä kun kunnollista tukea ei ole ollut.
Olen ryöminut lattian alle ja puut joista lattia on tehty, eivät ole kuitenkaan katkenneet tai murtuneet.

Ajatukseni on ollut tunkata lattiaa varovasti keskeltä ja asentaa kivijalkoja myös keskelle runkoa tukemaan, mutta asiassa jännittää se että vaurioituuko piippu...
Tuntuu siltä että tämä työ olisi vain tehtävä eikä se sinällään ole suuren suuri, mutta samaan aikaan mietityttää että mistä tiedän sitten sen että uskallan talven pakkasilla käyttää hellaa ilman jatkuvaa pelkoa siitä että koko talo palaa jonkun piippuvaurion vuoksi.
Helppoa tietysti jos tulisi selvästi havaittava näkyvä särö pintaan.
Talossa on vain yksi tulisija keskellä taloa, pieni Kotiliesi.

Jahka saan tämän asian selvitettyä niin sitten aloittajan aihe on varsin kiva minullekin, sillä lattia olisi ajatus laittaa uusiksi ensi vuoden puolella.

18.08.2016 17:57
Hannu Rinne
Hei molemmille

Ensimmäisen kysymyksen vastaus riippuu ennen kaikkea omasta katsantokannasta – niinhän se on, että kauneus on katsojan silmässä. Jos haluaa aivan tasaisen lattian, on ostettava uutta. Tällä kertaa halu on kuitenkin säilyttää vanha – mutta mitä tarkoittaa raakalauta. Onko se koskaan hiomatonta puuta vai ainoastaan nyt roisin näköistä. Jos kaikki naulat saa varmasti pois, voi laudan jopa höylätä koneella nyt sata vuotta myöhemmin.
Jos on pelko, että nauloja jää piiloon, ei voi höylätä, koska yksi nupikin voi pilata höylän terän. Vielä on jäljellä hiominen. Jos pinta on kohtuullinen on hiomistyökin kohtuullinen. Jotta lattiasta ei tule luonnottoman tasainen, en suosittele isoa pyörivää hiomakonetta, vaan konttaisin nauhahiomakoneen kanssa lauta kerrallaan.
Onko pontissa vai ei? Jos on kovin isot raot, väleihin pyörii kaikenlaista roskaa. Jos on hienot uniikit lankut, voi niiden sivuihin ajaa yläjyrsimellä urat ja tehdä vanerista pontit. Tai laittaa alle ohuen puukuitulevyn – tai sitten ei välitä rakosista.

Kuvassa (klikkaa rikkinäistä symbolia) lattia, joka näyttää läheltä aika kuluneelta, mutta yleisvaikutelma on siisti. Sata vuotta vanhojen ponttilautojen päällä oli kaksi levykerrosta.

Toinen kysymys liittyi lattian notkumiseen. Yksi vanhan talon korjaamisen ideoista on, että ei yritä palauttaa vääntynyttä, kallistunutta tai painunutta alkuperäiseen tilaan. Siinä saattaa käydä, kuten kirjoitit, niin että piiput murtuvat, palkit katkeavat tai ainakin tapetit repeillä. Sen sijaan on hyvä tukevoittaa nykytilanne eli vakautetaan rakennetta tai pysäytetään liikkuminen.
Suosittelen siksi muutamaa lisäpönkkää talon alle. Varovaisesti voi tunkata muutamia senttejä, mutta yleensä pönkkäkin painuu hieman eli oikaisun tulos on plus miinus nolla. Mutta ei notku enää.
Pönkän alle pitää saada melko suuri laatta, joka jakaa painon maata vasten, muuten kapea pönkkä uppoaa eikä auta mitään. Parasta olisi valaa noin 40-50 cm kanttiinsa betonilaatta, jonka päällä on harkko tai pari. Viimeinen väli voidaan täyttää puulla. Puun ja harkon väliin pala kattohuopaa, jottei maakosteus nouse betonia pitkin ylös.
Vielä täytyy tuumailla sitäkin, kuinka routa kohtelee vanhaa kivijalkaa ja uutta tukitolppaa samalla tapaa: ettei jompikumpi liiku toiseen nähden eri tavalla. Tarvittaessa siksi routaeristettäkin.
Tämä menee lopulta aika monimutkaiseksi eli löydä avuksi korjaaja, jolla on kokemusta vastaavista töistä.



t. Hannu

19.08.2016 08:02
Satu Alasalmi
Kiitos vastauksesta.
Näinhän se on.
Itseäni ei edes haittaa hieman kallellaan olevat lattiat tai muut iästä ja patinasta kertovat seikat -pidän niistä todella.
Tässä tapauksessa oikeastaan kuitenkin katson, että tämä nitkahdus on aiheuttanut tai aiheuttaa hallaa jatkossa (lisääntyessään) katolle sisällä ja yläpohjassa (voiko vetää hirsisaumoja erilleen on mielessä oleva kysymys) jonka vuoksi koen tarvetta hieman tukea rakennetta ja kevyesti varulta korottaa.
Maata olen kaivanut talon alta melko paljon pois ja vaikka maa-aines ei erityisesti huoleta minua, olen kuitenkin ajatellut korvata sen vielä uudella maalla; hiekkaa ja sepeliä.
Tässä tekstin muodossa on tietysti vaikea antaa kokonaiskuvaa, mutta kuvittelen etten ole aivan hakoteilla ja toimissani on jokin tolkku. Mutta hyvät vinkit ovat aina hyviä.
Talo on pieni eikä sen tilanne ole sinänsä katastrofin kaltainen -tai sitten suhtaudun liian rennosti.

Soitin yhdelle muurarille (stubb.fi) ja tiedustelin hänen näkemystään asiassa.
Hän kertoi että suurin riski on se että piippu murtuisi ylhäältä ja että kun tiedän sen nyt näyttävän silmämääräisesti aivan ehjältä, tulisi minun tarkkailla asiaa lattiatyön aikana ja huolestua vasta, jos näen muutoksia.
Tietysti se on myöhäistä sitten enää varoa jos ehtii murtua.
Tiedäpä tästä sitten.

Paria henkilöä odotan kurkistamaan tilannetta jossain vaiheessa,josko saisin vähän näkökulmia.
Silti tänne kirjoittelu on mukavaa, sillä näkemyksiä on hyvä saada useampia.




Kirjaudu sisään, jos haluat osallistua keskusteluun. Sama kirjautuminen avaa pääsyyn kaikkin Perinnemestarin kirjautumista edellyttäviin palveluihin. Kirjautuminen sivun ylälaidassa.
Pääsivulle Sivun alkuun Tulosta Ehdot Tekijät