Pönttöuunin muurauskurssi
Turku, 17.11.- 25.11.2017

Iso-Puolalan Joulu to-su
Turku, 16.11.- 17.12.2017

Lisää tapahtumia arkistossa

Viimeisin kommentti:
Aira Ikonen , 18.11.2017
Lämpöpattereita
Myydään käytettyjä vesikiertoisia lämmityspattereita yhteensä 10 kpl 50-luvulta. Patterit ovat nyt Keski-Suomessa. ...

Näytä kaikki keskustelut
Näytä uusimmat kommentit

 

 

Keskustelualue

Hiekka eristeenä, voiko jättää?
01.07.2015 07:33
Niina
130v vanhan hirsitalon lattiaa avatessa löytyi kerros sammalta ja sen alla hiekkaa noin 30cm kerros. Mietein, että voiko/kannattaako tuo vanha hiekka jättää eristeeksi?
Tarkoitus oli alunperin vaihtaa kaikki eristeet lattiasta, mutta tuota hiekkaa näyttää olevan kauttaaltaan ja paksu kerros. Jos sammaleen kerää päältä pois ja vaihtaa puruun/ekovillaan/johonkin muuhun?
01.07.2015 18:27
Hannu Rinne
Hei

Kannattaako mitään heittää pois? Toimiiko lattia muutoin nyt? Jos se on kylmä, niin jotain pitää tehdä, mutta syynä voi olla vetokin jossain kohtaa. Kuinka paljon sammalta on ollut? 30 cm hiekkaa on paljon eikä se eristä kovin paljoa. Jos rakenteiden tukevuus on tätä luokkaa, niin sammaltakin lienee melko paljon.

Onko muuten rossilattia (tuskin) vai vanha hirsitalo, jossa ryömintätila on täytetty hiekalla? Se on riskirakenne, koska maakosteus nousee hiekkaa pitkin eristeisiin.

Eristävyys toki paranee, jos eristetilaan tulee ekovillaa, pellavaa tai vastaavaa. Hiekan voi hyvin jättää alle ja lisätä sen päälle muuta eristettä. Pääasia, että rakenne pysyy hengittävänä. Kosteuden läpäisevyys koskee jopa lattian maalia, koska maasta nouseva kosteus voi jäädä senkin alle vangiksi.

t. Hannu
02.07.2015 09:09
Niina
Kiitos vastauksesta!

Sammalta on noin 10-15cm kerros, ja se pölisee erittäin paljon ja vaikuttaa muutenkin siltä, että sen haluaa vaihtaa pois. Hiekan määrän arvioin vain kepillä kokeilemalla, joten tarkka syvyys vielä hieman epäselvä. Itse olen sitä mieltä, ettei hyvää kannattaisi poistaa ilman mitään järkevää syytä. (Hiekan poiston järkeväksi syyksi en nyt luokittele sähkölaskun pienenemistä, sillä asunnon pinta-ala on sen verran pieni, joten suurta vaikutusta ei tuskin tulisi olemaan lämmityskustannuksiin).

Lattian ja seinien eristävyydestä ja vetoisuudesta ei muuten ole vielä kokemusta, koska asunto tuli hankittua vasta äskettäin.

Talossa on kunnollisen korkuinen (1,7m) maapohjainen kellari, ja ilma siellä pääsee vaihtumaan hyvin.


Syy, miksi aloin lattiaa purkamaan, oli asunnon tunkkainen haju ja lattian paikoittainen natina. Hajun lähteeksi taitaa kuitenkin paljastua asunnon muut pinnat (seinät ja lattian päällä oleva muovimatto ja eräänlainen pahvi(?) muovimaton alla..




02.07.2015 09:58
Hannu Rinne
Hei

Eli onko hiekka kellarin katon päällä? Jos kellari tuulettuu hyvin, ei kosteutta siirry paljoa sisälle. Kosteus on tosin siitä salakavala, että irralliset vesimolekyylit eivät näy, haise tai maistu. Mutta kun kaasumainen vesi tiivistyy pisaroiksi johonkin (vaikkapa muovimaton alle) niin siihen syntyy hometta.

Ehkä kompromissi on hyvä: murentunut sammal ja vähäh hiekkaa ulos. Niiden päälle hengittävä eriste, lauta ja hengittävä maali.

Kuumaa kesää!

t. Hannu
02.07.2015 11:27
Niina
juu, hiekka on kellarin katon päällä. Tuollaiseen kompromissiin taidan ehkä päätyä.
Kivaa kesää myös sinne!

-Niina
03.10.2015 23:01
mikkoraisanen
Hannu, kirjoitit: "Onko muuten rossilattia (tuskin) vai vanha hirsitalo, jossa ryömintätila on täytetty hiekalla? Se on riskirakenne, koska maakosteus nousee hiekkaa pitkin eristeisiin".

Minulla taitaa olla tuollainen hiekalla täytetty lattia. Muovimatto+lastulevy rakenne purettu vanhan maalatun lautalattian päältä - ja löytyi valkoista täplää/kasvustoa. Mikä avuksi?
Mitä tulisi tehdä tuolle "riskirakenteelle"?

t. mr
06.10.2015 17:12
Hannu Rinne
Hei

Kun ei ole paikan päällä ei voi sanoa tarkkaan.
Vaikka jokin lattiarakenne on riskirakenne, se ei aina tarkoita, että ongelmia tulisi. Nyt kun jotain kasvustoa on tullut, edessä on täysi remontti. Kaikki purettava ja hiekka poistettava. Lopulta rakennetaan kunnollinen rossilattia, jonka alla on hyvin tuulettuva ryömintätila. Mielellään vähintään puolisen metriä, jotta siellä viitsii käydä kerran vuodessa tarkistamassa, että kaikki on kunnossa.

t. Hannu

08.08.2016 21:14
johanhauki
Hei,
Jatkan vielä tätä vanhaa keskustelua omalla kokemuksella. Me vuosi sitten teimme saman remontin 130-vuotiaan hirsitalomme rossipohjaiselle lattialle. Eli pyöröhirsien päällä oli sammalta ja 30 cm hiekkaa. Jätimme hirrenrakoihin hyvin juuttuneet sammaleet ja poistimme huonosti eristävän hiekan. Päälle tuulensuojakangas (hieman epäilytti, kun ei kuulu vanhoihin materiaaleihin), selluvilla, paperi ja samat laudat takaisin, joista poistettu lakka ja tilalle suopakuuraus. Puuntuntu jalalle lisää lämpöä ainakin asteen. Ero vanhaan on huikea. Niin monta muuttujaa, että vaikea sanoa mikä vaikutti eniten. Luultavasti vetoisuuden väheneminen.

Kirjaudu sisään, jos haluat osallistua keskusteluun. Sama kirjautuminen avaa pääsyyn kaikkin Perinnemestarin kirjautumista edellyttäviin palveluihin. Kirjautuminen sivun ylälaidassa.
Pääsivulle Sivun alkuun Tulosta Ehdot Tekijät