Kunnostaminen
Historia & Tyyli

Main menu

Kansallisromantiikka ja jugend 1880–1920

Samalla kun uhkea julkinen ja porvarillinen arkkitehtuuri innostui kertaustyyleistä, alkoi osa arkkitehdeista pohtia, mitä olisi aito puurakentaminen – tehtiinhän valtaosa rakennuksista kuitenkin puusta. Kun yhdistettiin uusrenessanssi ja puun omat ominaisuudet (poraaminen ja lehtisahaus) saatiin esikuvia sveitsiläistyylistä. Kun paikalliset rakentajat ja rakennusmestarit suunnittelivat rakennuksia, oli niiden nikkarityylissä suloisessa sekamelskassa kaikki koristeelliset ainekset.

Sveitsiläistyylin ideana oli pohtia, mitä puu rakennusaineena on omalta olemukseltaan, mutta vasta kansallisromanttiset ajatukset vuosisadan lopulla veivät teoreettisen pohdinnan – ja käytännöllisen rakentamisen – radikaalisti uuteen tulokseen. Tosin kansallisromantiikkakin oli vahvasti tuontiaate ja ihanteena ollut karjalaistalo koristeaiheineen oli sekin kulttuurilainaa bysantista. Samaan aikaan Euroopassa puhuttiin art nouveusta ja jugendista, jotka olivat nousseet kapinaan klassismin ja renessanssin tyhjää muotokieltä vastaan.

Hvitträskin julkisivussa on kansallisromanttista jykevyyttä.

1800-luvun lopulla suomalaista itsetuntoa rakennettiin voimakkaasti arkkitehtuurin avulla. Kansallisromantiikka oli ideologisesti kotimainen tyyli: katse suunnattiin oman keskiaikaan, kivilinnoihin, kirkkoihin ja kansanperinteen koristekuvioihin. Enemmän kansainväliseksi jugendiksi muuttuessaan tyyli tuli dekoratiivisemmaksi ja muodoltaan dynaamisemmaksi.

Komeimpia kansallisromanttisia puurakennuksia olivat taiteilijoiden rakentamat erämaaateljeet, esim. Gallen-Kallelan Kalela, Emil Halosen Halosenniemi ja Emil Vikströmin Visavuori. Porvarit alkoivat näihin aikoihin rakentaa kesähuviloita ja niissä oli nikkarityylin ohella kansallisromanttisia elementtejä. Materiaalinen ja koristeaiheiden ohella merkittävää oli se, että pohjakaava ei ollut enää symmetrinen, vaan talo saattoi saada vaikutteita jopa rakennuspaikasta: sisäänkäynti, kuistit ja huoneiden sijoittelu määräytyi ilmansuuntien ja luonnonmuotojen mukaan.

Visavuoressa on vaikutteita karjalaistalosta.

Vyökadulla Helsinkin Katajanokalla on dynaamista jugendia.

Lisää aiheesta

Suuren Pohjan sodan (1700–721) loppupuolella Venäjän armeija miehitti Suomen ja tuhosi lähes kaiken: puutalot poltettiin ja kaikki jotka kykenivät, lähtivät Ruotsiin pakoon. Suurin osa kaupungeista oli maan tasalla. Vuosisadan loppupuolella

1800-luvun sisustamisessa on kolme tyylijaksoa. Vuosisadan alkupuolta leimasi empire ja sen porvarillinen loppuvaihe biedermeier, keskivaihetta kertaustyylit ja loppua kansallisromantiikka sekä jugend.

Vuosisadan alkupuolen empirekoti oli yläluokkainen edustuskoti. Suuren salin

Seinä oli vuosisatojen ajan käsittelemätöntä pyöreää hirttä. Ensimmäinen tapa ehostaa seinää oli piiluaminen eli hirsien tasoittaminen kirveellä. Monessa maalaistalossa seinälle ei muuta tehtykään, ja moni talonpoikaistyylinen tupa on edelleen paljaalla

Suomalaisen rakennustaiteen historia ei ole yhtä loistokas kuin Manner-Euroopan. Kun Aurinkokuningas rakensi Ranskassa Versailles’in palatsia, Suomessa asuttiin pääasiassa savutuvissa. Edellisessä rinnastuksessa on sama mittakaavavirhe mikä tapahtuu myös silloin, kun katsotaan

Jaa

Kunnostaminen
Historia & tyyli
Hannu | 5.7.2018

Etuliite huvi- viittaa paremman väen elämään: 1700-luvulla vain aatelisilla oli

Helakauppa

 

Liity Perinnemestarin postituslistalle ja valitse haluamasi kiinnostusryhmät.