Kunnostaminen
Historia & Tyyli

Main menu

Ikkuna, historia

Keskiaika

 

- Tuontilasia tärkeimmissä rakennuksissa, mm. Jomalan pappila Ahvenanmaalla 1300-luvulla ja seuraavalla vuosisadalla Turkulaisissa kaupunkitaloissa.

 

1600-luku

  - Ristikarmi, puupuitteet, joissa lyijypuitteilla pienet ruudut = karoliininen ikkuna
  - Puite kiinni suoraan runkoon, ei karmia

 Ikkunalasit ovat valmistustekniikan takia pieniä ja ne yhdistetään toisiinsa H-mallisilla lyijykiskoilla. Puite kiinnitetään suoraan runkoon; ikkuna ei ole avattava.

1700-luku

- Virkatalojen ohjesäännöt määrittelivät mm. upseerien ja papiston asumista. Everstin virkatalon ikkunassa oli kaksi puupuitetta ja kummassakin 24 pientä lyijypuitteella yhdistettyä lasia. Vuosisadan mittaan lasikoko suureni ja puitteet muuttuivat ensin kahdeksan, myöhemmin kuusiruutuisiksi.
  - 1700-luvun loppu: puupuite syrjäyttää lyijypuitteen. Ensimmäiset tuplaikkuna; niitä ei saranoida.
  - Luusholsti nousee ylös 1/3 osaa korkeudesta
  - Ulkopuolella taotut leikkauksin koristellut kulmaraudat, joihin myös sarana liittyy. Sepän takomat, suojaus tervaamalla.
  - Sulkemiseen lattahaat.

 Ikkunalasit ovat valmistustekniikan takia pieniä ja ne yhdistetään toisiinsa H-mallisilla puurimoilla. Kokonaisuus kiinnitetään aukeavaan puupuitteeseen.

Empire
  - 6 ruutua (3+3)
  (- Ristikarmi, 6 ruutua (2+2+2 T-rakenteessa))
  - aurinko- eli rukki-ikkuna, ovien päällä, talon päädyssä vintillä
  - pelkistetty vuorilistoitus, päällä usein kolmiomallinen koriste
  - 2-kertaiset ikkuna yleistyvät ja välttämättöminä niitä aletaan pitää vuosisadan puolivälissä.


Uusgotiikka
  - suippokaari, vinoruudut
  - monimutkainen vuorilistoitus

Uusrenessanssi

  - sorvaus, otsikossa kolmio
  - T-karmi, isoilla jaottomilla ruuduilla
  - sisään–sisään-aukeava ikkuna yleistyy
  - korkeissa ikkunoissa espanjoletti (tankosulkija)
  - lankahaka
  - erillinen tuuletusikkuna, fortuska

Uusrenessanssi-ikkunassa ja sitä ympäröivässä seinäpinnassa paljon koristeaiheita ja runsas väritys.

T-karmi yleistyi 1800-luvun jälkipuolella ja oli käytössä 1900-luvun alkupuolelle.

Jugend

  - Kansanperinne ja käsityötaito kunniaan.
  - Ikkunapinnan jako: yksi suuri näköalaruutu ja pienempiä ruutuja koristeena.
  - Lasi oli kallista ei työ, siksi moniruutuinen ei ollut kallis.
  - Värillisiä ruutuja, erityisesti kuisteilla ja verannoilla.

Jugend toi ikkunoihin dynaamisia muotoja. Teollisuus tuotti jo suuria ikkunalaseja, mutta kansallisromanttisessa hengessä haluttiin käyttää myös pieniä ruutuja.

1920-luvun: klassismi

- 6 ruutuinen palaa, toisinaan korotettuna 8-ruutuiseksi.
- Vuorilistat vaatimattomat.

1930-luku: funktionalismi

- Yksinkertaistumista: esim. kaksi tai kolme yksilasista pokaa rinnakkain ja lopulta puitteeton, vain yksi suuri yhtenäinen lasi.

Rintamamiestalon ikkuna on funktionaalinen: paljon valoa pääsee estettää sisälle. Tuuletus kapeasta ikkunasta. Korosteväri kapeana nauhana.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Kirjaudu sisään

Rekisteröidy

Lisää aiheesta

1800-luvun sisustamisessa on kolme tyylijaksoa. Vuosisadan alkupuolta leimasi empire ja sen porvarillinen loppuvaihe biedermeier, keskivaihetta kertaustyylit ja loppua kansallisromantiikka sekä jugend.

Vuosisadan alkupuolen empirekoti oli yläluokkainen edustuskoti.

Seinä oli vuosisatojen ajan käsittelemätöntä pyöreää hirttä. Ensimmäinen tapa ehostaa seinää oli piiluaminen eli hirsien tasoittaminen kirveellä. Monessa maalaistalossa seinälle ei muuta tehtykään, ja moni talonpoikaistyylinen tupa on edelleen paljaalla hirrellä.

Suomalaisen rakennustaiteen historia ei ole yhtä loistokas kuin Manner-Euroopan. Kun Aurinkokuningas rakensi Ranskassa Versailles’in palatsia, Suomessa asuttiin pääasiassa savutuvissa.

Laavu ja kota

Ensimmäiset asumukset Suomessa olivat tilapäiseen tai siirrettävään majoittumiseen käytettyjä laavuja (katteena havut) tai pistekotia, joissa seinä ja katto ei ole eriytynyt omaksi rakenneosaksi.

Kunnostaminen
Historia & tyyli
hannu | 5.7.2018

Etuliite huvi- viittaa paremman väen elämään: 1700-luvulla vain aatelisilla oli varaa huvimajaan, 1800-luvulla porvari saattoi hankkia huviveneen ja 1900-luvulla keskiluokka lähti kesähuvilalle.

hannu | 3.7.2018

1800-luvun sisustamisessa on kolme tyylijaksoa.

hannu | 30.6.2018

Vuonna 1930 perustettu Tapettitehdas Pihlgen ja Ritola on toinen ja vanhempi Suomessa nykyään toimivista tapettitehtaista.

hannu | 29.6.2018

Suomalaisen rakennustaiteen historia ei ole yhtä loistokas kuin Manner-Euroopan.

hannu | 29.6.2018

Säätyläiskodeissa oli yhdessäoloa ja seurustelua varten kahdesta kolmeen huonetta.

hannu | 29.6.2018

Peseytyminen tapahtui 1900-luvun alkuun asti saunassa sekä maalla että kaupungissa.

hannu | 28.6.2018

Keittiökauppiaat myyvät maalaisromantiikkaa, mutta millainen oli torpan keittiö 1800-luvulla? Ei ollut keittiötä!

hannu | 28.6.2018

Lähes kaikissa rakennuksissa on pääkulkuovea suojaamassa jonkinlainen kuisti.