Kunnostaminen
Artikkelit

Main menu

Vesi ja jätevesi

Veden tuominen asuinrakennukseen vesijohtoa pitkin on uusi asia. Suomessa ensimmäinen kunnallinen vesilaitos aloitti toimintansa Helsingissä 1876, ja silloinkin vettä jaettiin kaupungin keskeisillä paikoilla vesiposteista. Tätä ennen – ja vielä pitkään hitaasti kasvavan putkistoverkon rinnalla – kaupungeissa oli virallisia julkisia kaivoja. Maaseudulla vesilaitosten toiminta on tavoittanut haja-asutusalueet hitaasti; vieläkin kylätaajamiin perustaan yksityisiä vesiosuuskuntia puhtaan veden, ja yhä useammin myös viemärin saamiseksi.

Vesijohto tuli yleensä ensin keittiöön, mutta vauraimmissa kaupunkitaloissa oli jo 1800-luvun lopulla kylpyhuoneita. Maaseudulla sauna pysyi pääasiallisena pesupaikkana pitkälle 1900-luvulle. Vuonna 1930 85 prosenttia Helsingin taloista oli vesijohtoverkon piirissä ja 70 prosentissa taloista oli vesiklosetti. Yksi varhaisista putkituksia tekevistä yrityksistä oli AB Vesijohtoliike-Huber Oy, ja ihmiset kyselivätkin naapureiltaan vuosisadan alussa "Joko teille tulee huuperia?"

Vanhoissa taloissa vesijohto edusti teknisen kehityksen pioneeriaikaa, ja uutuus toi myös mukanaan monet ongelmat: jäätyvät, hikoavat ja vuotavat vesijohdot sekä tukkeutuvat viemärit. Niin kauan kun vesi kannettiin sisään ja ulos, oli sen käyttäminen vähäistä ja myös vahingot pieniä.

Omakotitalon vesi- ja viemärijärjestelmä.

Kaupunkitaloissa keittiöön tuli yht’aikaa sekä vesi että viemäri, mutta maalla saattoi keittiön viemäri tulla ensin. Oli helpompaa vetää kaatoaltaasta johto lattian alta parin metrin päähän seinästä kivikasaan, kuin saada pumpattua paineella vettä sisälle taloon. Suuremmissa maalaistaloissa ensimmäiset laitteet nostivat veden tuulimoottorilla vintille, sähkökäyttöiset pumput tulivat käyttöön 1900-luvun alkuvuosikymmenillä.

Kun talolle etsittiin sopivaa paikkaa, oli yksi kriteereistä vesistön läheisyys tai hyvä kaivon paikka. Joskus kaivoon valui sinne kuulumatonta vettä, kun tunkio oli liian lähellä tai virheellisen maanpinnan muotoilun takia sulamis- tai sadevesi pääsi kaivoon. Tiheän rakentamisen takia tämä oli suurempi ongelma kaupunkikaivoissa.

Vesi vanhassa talossa

Kun perinnerakentaja pohtii keittiön ja kylpyhuoneen olemusta vanhassa talossa, hän päätyy perimmäisen kysymyksen äärelle: eihän täällä alun perin ollut edes vesijohtoa! Nykyajan mukavuudet ovat monen talon alkuperäiselle asumistavalle vieraita joten niiden tyylikäs ja turvallinen asentaminen on haaste. Kun seuraa keskustelua nykyrakentamisesta, voi huomata, että tekniset ongelmat eivät ole kadonneet minnekään.

Yhtä suuren haasteen antavat esteettiset ja asumismukavuuteen liittyvät kysymykset: saavatko vesijohdot olla esillä, saavatko ne olla muovia, kuinka monta vesipistettä talossa tarvitaan jne. Perinteen vaalija on teknisissä tarpeissa usein kohtuullisempi kuin uudistalon rakentaja, jonka talon rakenteet täyttyvät putkista ja johdoista.

Vesipiste viemäreineen työväenkotimuseossa Helsingissä.

Sama pohdinta on edessä, kun korjataan 1900-luvun taloja, joissa on alun perin ollut keittiö, pieni vessa vintin portaiden alla ja sauna kellarissa. Taloa on varmasti modernisoitu vuosikymmenten aikana, joten korjaaja joutuu pohtiman alkuperäisen, jo korjatun ja omien suunnitelmiensa suhdetta. Samaan aikaan määräykset rakentamisesta ovat tiukentuneet mikä vaikeuttaa korjausremonttia. Kun pyrkii teknisesti ja esteettisesti yksinkertaiseen ratkaisuun, vähäinen tekniikka ja suunnittelun selkeys antavat vesi- ja viemärijärjestelmälle pitkän käyttöiän.

Vesijohtoverkossa on kova paine ja sen takia järjestelmään tulee helposti pieniä tihkuvia vuotoja, muun muassa tiskikoneen yleisin vesivahinko on hiljalleen laitteen alle tihkunut vesi. Tämän takia kaikki vettä käyttävät laitteet olisi rakennettava tilaan, jossa on allas ja lattiakaivo. Tämä toteutuu hyvin kylpyhuoneessa, mutta miksei koko keittiön tiskipöydän sokkelia voisi eristää vesitiiviiksi? Laitteiden alla voi olla niin sanottu kuiva lattiakaivo, jossa ei ole vesilukkoa. Kuivakaivo yhdistetään lähellä olevaan vesilukolliseen lattiakaivoon.

Viemäriverkossa on vähän painetta ja se ei yleensä vuoda, paitsi jos putki pääsee jäätymään ja halkeamaan – tämä voi aiheuttaa vuosikymmeniä kestävän tihkumisen lattiarakenteisiin. Toinen vuotokohta on talon ulkopuolella tontilla missä valurautainen tai betoninen putki vuotaa osan vedestä soraan maaperään (ja ehkä samalla juomakaivoon).

Jätevedet

Haja-asutusalueiden jätevesien puhdistamisesta käytiin koko vuosituhannen alun kiivasta keskustelua monin kääntein. Välillä jätevesijärjestelmien kauppiaat pelottelivat ihmisiä, välillä todettiin, että pienistä kotitaloukista ole mitään riskiä. Lakiakin loivennettiin parin otteeseen. Ei ihme, että pitkään valvottu asia laki saivatkin nimen paskalaki.
Lopulta vuonna 2017 valtioneuvosto hyväksyi lopullisen lain. Alla oleva lainaus on ympäristöministeriön nettisivulta.

Tiedote 16.3.2017

”Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt asetuksen, jolla haja-asutuksen jätevesien kiinteistökohtaista käsittelyä koskevan sääntelyn kohtuullistaminen ja selkeyttäminen saadaan kokonaisuudessaan valmiiksi.  Asetus tulee voimaan samanaikaisesti 3.4.2017 hajajätevesiä koskevan ympäristönsuojelulain muutoksen kanssa. Asetuksen keskeinen  muutos on sääntelyn yksityiskohtaisuudesta luopuminen

Pitkä prosessi on nyt päätöksessä. Sekä lakia että asetusta on uudistettu kansalaisia sekä sidosryhmiä kuunnellen ja laajapohjaisesti hallituksen sisällä.  Olen esitykseen tyytyväinen ja toivon, että olemme nyt saaneet yhdessä aikaiseksi kestävän ratkaisun”, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen toteaa.

Huhtikuussa voimaan tulevalla ympäristönsuojelulain muutoksella ei ole vaikutusta uudisrakennuksiin. Niillä on edelleen oltava lain puhdistusvaatimukset täyttävä jätevesienkäsittely. Merkittäviä liennytyksiä tulee ennen 2004 rakennetuille kiinteistöille. Asetettu määräaika kunnostaa jätevesijärjestelmä jää voimaan ainoastaan vesistön tai meren läheisyydessä tai pohjavesialueella sijaitseville kiinteistöille. Muilla alueilla tulee kiinteistöjen jätevesijärjestelmä kunnostaa vasta tiettyjen remonttien yhteydessä.

Ministeri Tiilikaisen mukaan lakimuutoksen piiriin kuuluvista kiinteistöistä on mahdotonta antaa lukumäärää sillä suurella osalla kiinteistön omistajista jäteveden käsittely on jo kunnossa.  ”Voidaan kuitenkin karkeasti arvioida, että noin kolme neljännestä kiinteistöistä vapautuu määräaikaan sidotusta kunnostusvelvoitteesta”.

Lakimuutoksen kanssa samaan aikaan voimaan astuva asetus sisältää täsmennyksiä talousjätevesijärjestelmien käytön ja ylläpidon apuvälineisiin eli suunnitteluun ja suunnitelmaan, selvitykseen sekä käyttö- ja huolto-ohjeisiin. Ajantasaisista, puolueetonta ja luotettavaa tietoa jätevesien käsittelylaitteistoista ja -menetelmistä sekä niillä saavutettavista tuloksista on yhä saatavissa kattavasti suunnittelun ja toteuttamisen tueksi.

Huussi ja kantovesi – ei yleensä velvoitteita

Kaikkien haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen omistajien ei tarvitse alkaa suunnitella jätevesijärjestelmänsä uusimista. Tällainen tilanne on niillä kiinteistöillä, joilla on vain kantovesi ja kuivakäymälä (huussi), jos tästä ei aiheudu pilaantumisen vaaraa.

Samoin kunnostusta ei tarvita, jos kiinteistö liitetään viemäriverkostoon tai kiinteistöllä on jo säädökset täyttävä jätevesijärjestelmä.

Ikävapautus, joka säädettiin edellisessä lainmuutoksessa, on edelleen voimassa. Näin ollen järjestelmää ei tarvitse uusia, jos kyse on 9.3.2011 olemassa olleesta käyttökuntoisesta jätevesijärjestelmästä ja vakituisesti asuva kiinteistön haltija tai haltijat ovat viimeistään mainittuna päivänä täyttäneet 68 vuotta.

Kuivanmaan kiinteistöillä jätevesien käsittelyjärjestelmät kuntoon muun remontin yhteydessä

Ennen vuotta 2004 myönnettyyn lupaan perustuvan jätevesijärjestelmän perustason puhdistusvaatimuksen mukaiseksi kunnostamista edellyttäviä remontteja ovat muun muassa vesikäymälän rakentaminen, talousjätevesijärjestelmän uusiminen tai rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- ja muutostyö. Jätevesiremontin ajankohta määräytyisi näissä tilanteissa kiinteistökohtaisesti.

Ranta- ja pohjavesialueilla reilut kaksi vuotta aikaa laittaa järjestelmät kuntoon

Perustason puhdistusvaatimuksen täyttämisen määräaikaa, joka siis nyt koskee vain enintään 100 metriä vesistöstä tai merestä sijaitsevilla sekä vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella olevia kiinteistöjä, jatkettiin 31.10.2019 asti.

Kunnan toimivaltainen viranomainen voi myöntää edelleen kiinteistökohtaisen poikkeuksen määräajan noudattamisesta, jos jätevesien määrä on huomattavan vähäinen tai kustannukset muodostuvat kohtuuttomiksi.

Kunta voi asettaa ankarampia puhdistusvaatimuksia

Kunta voi ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja niiden niin välttämättä edellyttäessä, antaa ankarampia määräyksiä. Noin 200 kunnalla on tällaisia paikallisiin ympäristöoloihin perustuvia ympäristönsuojelumääräyksiä.  Silloin kun lain vaatima puhdistusvaatimus tulee täyttää, on kiinteistön omistajan otettava huomioon myös kunnan ankarammat puhdistustasovaatimukset ja saattaa järjestelmä vastaamaan kunnan määräyksiä.”

 

Lisää aiheesta

Vanhanaikaiseen asumiseen ei tarvittu paljon tekniikkaa. Veden nostaminen kaivosta saattoi olla päivän teknisin tapahtuma. Vaikka olisi kuinka perinteisen rakennus- ja asumistavan ihailija, ei nykytekniikalta oikein voi välttyä.

Lue Jari Ketolan laaja arikkeli Painovoimaisen ilmanvaihdon käyttö ja huolto PDF:nä.

Lainaus johdannosta:

"Tämän oppaan tarkoitus on auttaa huoltamaan ja käyttämään painovoimaista ilmanvaihtosysteemiä asuinrakennuksissa.

Sähkön voittokulku Suomessa alkoi Finlaysonin tehtailta Tampereelta vuonna 1882. Sähköistyksen alkuvaiheet kytkeytyvät alueen teollisuuslaitoksiin. Lähinnä höyryvoimalla toimineet laitokset saattoivat kytkeä koneidensa pyöritettäväksi "dynamon", jonka tuottamalla virralla valaistiin tehtaan ja lähipiirin rakennuksia.

Sähköjen asentaminen taloon, joka halutaan kunnostaa perinteisiä menetelmiä kunnioittaen, on vaikeaa – jopa paradoksaalista: ei sata vuotta vanhoissa taloissa ollut sähköä.

Kunnostaminen
Artikkelit
hannu | 3.7.2018

Vanhanaikaiseen asumiseen ei tarvittu paljon tekniikkaa. Veden nostaminen kaivosta saattoi olla päivän teknisin tapahtuma.

hannu | 3.7.2018

Veden tuominen asuinrakennukseen vesijohtoa pitkin on uusi asia.

hannu | 3.7.2018

Lue Jari Ketolan laaja arikkeli Painovoimaisen ilmanvaihdon käyttö ja huolto PDF:nä.

hannu | 3.7.2018

Perinnemestari, perinnerakentaminen, perinnekorjaaminen.

hannu | 30.6.2018

Seinä oli vuosisatojen ajan käsittelemätöntä pyöreää hirttä.

hannu | 29.6.2018

Veden tuominen sisälle vanhaan taloon on tekninen ja henkinen haaste.

hannu | 28.6.2018

Nylander

Puuhella on yleinen nimitys puilla lämmitettävälle liedelle ja niitä on monta eri mallia.

hannu | 27.6.2018

Sähköjen asentaminen taloon, joka halutaan kunnostaa perinteisiä menetelmiä kunnioittaen, on vaikeaa – jopa paradoksaalista: ei sata vuotta vanhoissa taloissa ollut sähköä.