- Uutiset
- Lisää uutinen

Perinnemestarin uutispalvelu on tarkoitettu perinnerakentamisen parissa toimiville organisaatioille, yrittäjille ja yrityksille. Palvelu ei ole tuotemarkkinointia varten.


Pönttöuunin muurauskurssi
Turku, 17.11.- 25.11.2017

Iso-Puolalan Joulu to-su
Turku, 16.11.- 17.12.2017

Lisää tapahtumia arkistossa

Viimeisin kommentti:
Aira Ikonen , 18.11.2017
Lämpöpattereita
Myydään käytettyjä vesikiertoisia lämmityspattereita yhteensä 10 kpl 50-luvulta. Patterit ovat nyt Keski-Suomessa. ...

Näytä kaikki keskustelut
Näytä uusimmat kommentit

 

 

Uutiset
20.02.2010 Huoneilma ei saa olla liian kuivaa eikä kosteaa
Tämä ei ole uutinen, vaan tutkimustulos vuodelta 2004 - ja perinteisen rakennustavan kokemusperäistä tietoa vuosisatojen takaa: hengittävä seinämateriaali tasaa huoneen kosteusoloja. Kun kosteus pysyy noin 30-50 prosentissa, on ilma terveellisintä.

Tässä tutkimuksen tiivistelmä. Kokonaan sen voi lukea alla olevasta linkistä (jaettu tilan takia kahteen osaan).

Puu ja puupohjaiset rakennusmateriaalit ovat hygroskooppisia aineita, jotka sitovat itseensä ympäröivänilman vesihöyryä tai luovuttavat sitä takaisin, kun ympäröivän ilman suhteellinen kosteus vaihtelee. Ollessaan vuorovaikutuksessa huoneilman kanssa puulla on huoneilmaan kosteuden puskurivaikutus. Tällä tarkoitetaan puun kosteudensitomiskykyyn perustuvaa huoneilman suhteellisen kosteuden vaihtelun vaimenemista, kun vertailukohtana on sama huonetila, sama huoneen sisäinen ajallisesti vaihteleva kosteuskuormitus ja sama ilmanvaihto, mutta ilman hygroskoopista kosteuden sitoutumista rakenteisiin. Huoneilman kosteus vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti sisäilman laatuun. Vaikutukset kohdistuvat lämpöviihtyvyyden tunteeseen, ilman aistinvaraisesti havaittavaan raikkauteen sekä erilaisiin biologisiin, kemiallisiin ja fysikaalisiin tekijöihin, joilla on yhteys hygieniaan ja terveellisyyteen. Suhteellisen kosteuden pitäminen pitkään alueella 30 %....60 % RH on suositeltavaa.


Tavoiteena oli analysoida eri fysikaalisten tekijöiden merkitys kosteuden puskurivaikutuksen kannalta sekä osoittaa sitovasti puskurivaikutuksen esiintyminen sekä kontrolloiduissa laboratorio-oloissa että myös asutuissa rakennuksissa. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa menetelmiä ja ohjeita suunnittelijan ja tuotekehityksen tarpeisiin kosteuden puskurivaikutuksen hyödyntämiseksi. Tutkimusmenetelminä olivat huonetilojen kosteuskäyttäytymisen ja kosteuden puskurivaikutuksen laskennallinen simulointi, materiaalien ja rakenteiden laboratoriokokeet, mittaukset koehuoneissa sekä seurantamittaukset asutuissa pientaloissa. Tutkitut puu- ja puupohjaiset materiaalit sitoivat laboratoriokokeissa runsaasti kosteutta pinnoittamattomina.

Kosteuden sitoutuminen puuhun rungon suunnassa oli erityisen suurta. Tutkitut pinnoitteet vähensivät kosteuden sitoutumista, mutta joukossa oli myös hyvin läpäiseviä tuotteita, joiden höyrynvastus käyttöoloissa on pienempi kuin 1 x 109 (m2 s Pa) / kg. Tämä höyrynvastuksen raja-arvo säilyttää puulla vielä noin puolet sen tehollisesta kosteuskapasiteetista ja puskurivaikutuksesta verrattuna pinnoittamattomaan puuhun.


Rakenteiden hygroskooppisuuteen perustuva huoneilman kosteuden puskurivaikutus osoitettiin käytännössä merkittäväksi sekä laskennallisesti että kokeellisesti niin koehuoneessa kuin todellisessa rakennuksessa. Osoitettiin myös, että puskurivaikutuksella on myönteinen vaikutus rakenteiden sisäpintojen kosteusturvallisuuteen ja että puurunkoseinässä tuulensuojan ominaisuuksilla on olennainen merkitys kosteusturvallisuuteen lämmöneristyksen sisällä. Tuulensuojan lämmönvastuksen suurentaminen ja hygroskooppisuus parantavat kosteusturvallisuutta lisäämällä rakenteen kykyä kuivua ulospäin ja sietää kosteuskuormitusta. Aineiden ja rakenteiden kosteuden sitomiskyvylle (tehollinen kosteuskapasiteetti) kehitettiin testausmenetelmä, jota sovellettiin eri rakenteisiin. Tulokset osoittivat, että vesihöyryä hyvin läpäisevän levyn takana oleva hygroskooppinen aine lisää rakenteen tehollista kosteuskapasiteettia.

Testituloksille laadittiin luokittelu käytännön suunnittelun tarpeisiin. Rakenteiden tehollinen kosteuskapasitetti ja puskurivaikutus huoneilman kosteuteen tulisi sisällyttää käytännön rakenne- ja rakennussuunnitteluun kohteissa, missä huonetilojen kosteuskuormitus vaihtelee jaksottaisesti. Tämä edellyttää kosteuden hallinnan suunnittelumenetelmien ja sisäilman kosteuden kriteereiden ja luokituksen tarkentamista. On mahdollista kehittää uusia tehokkaita rakenneratkaisuja kosteuden puskurointiin ja soveltaa niitä sekä uudis- että korjausrakentamisessa.

http://www.thermowood.fi/ data.php/200512/092075200512071425_sisailmaraportti.pdf


Pääsivulle Sivun alkuun Tulosta Ehdot Tekijät