Pönttöuunin muurauskurssi
Turku, 17.11.- 25.11.2017

Iso-Puolalan Joulu to-su
Turku, 16.11.- 17.12.2017

Lisää tapahtumia arkistossa

Viimeisin kommentti:
Aira Ikonen , 18.11.2017
Lämpöpattereita
Myydään käytettyjä vesikiertoisia lämmityspattereita yhteensä 10 kpl 50-luvulta. Patterit ovat nyt Keski-Suomessa. ...

Näytä kaikki keskustelut
Näytä uusimmat kommentit

 

 

Keskustelualue

Lautalattia (puulaji, käsittely, lattialämmitys ym ym..)
16.02.2010 11:36
Leena
Hei taas,

Aloitin nyt kuitenkin uuden ketjun puulattian osalta. Tuossa aiemmassa ketjussa "Rossilattian eristeet" käsiteltiin jo puulattian lattialämmitystä. Aiheesta voisi jatkaa ehkä tässä ketjussa niin muutkin löytää helpommin.

Lisäksi minua kiinnostaa mm. minkä puulajin olette valinneet lattiamateriaaliksi ja miksi, lattialankun paksuun ja leveys, käsittely (maali, vahaus, lakka) ja miten toiminut käytössä? Mistä olette lattian hankkineet?

Terv,Leena
16.02.2010 12:44
Leena
Lisään vielä että netistä etsimäni tiedon perusteella, olen tällä hetkellä valitsemassa kuusta tai koivua meille. Pidän vaaleasta lattiasta ja haluankin lattiaan valkoisen sävyn, joko maalaamalla, vahaamalla tai lakkaamalla. Löytyykö kokemuksia esimerkiksi vaaleaksi vahatun lattian siistinä pitämisestä?

Leena
18.02.2010 13:19
risto pakkala
Moi

en ole valinnut lattian puuta vaan joku muu joskus 150 vuotta sitten. Luokkaa 50mm x 250mm.
Lankun paksuus on suhtkoht suoraan verrannollinen vasojen etäisyyteen toisistaan = suuri etäisyys => paksumpi lankku. Minulla on muistaakseni metrin verran.
Maalattu Betoluxilla. Vesiliukoismaali kuluu nopeammin pois joten.....

Henk.koht suhtaudun edelleen skeptisesti puulattian lattialämmitykseen : paksumpi lankku => energiatehottomampi.

Tässä mielestäni kelpo linkki myös lattiahommiin :
www.metsankylannavetta.fi
18.02.2010 17:24
Raimo Kantonen
Terve

Meille tulee kuusilankkua sen vaaleuden ja pienemmän oksakoon vuoksi. Henkilökohtaisesti en pidä mäntylattiasta männyn tummemman sydänpuun vuoksi. Sahatavara on hankittu 50mm tuppeen sahattuna lankkuna läheiseltä sahalta. Särmään, höylään ja ponttaan sen itse omalla verstaalla. Ajatuksena on se että saadaan erilevyistä lankkua, niinkuin ennenvanhaan. Saa sitä nykyäänkin valmiina esim. korpi-lattia. Lankun paksuudeksi jää 40 mm, meillä myös vasoitus noin 90 cm jaolla.

Kuten jo aiemmin kirjoittelin meille tulee puulattialämmitys. Käyttökokemuksia ei ole vielä ja olen itsekin terveen skeptinen sitä kohtaan, puuseppä kun olen. Mutta olen kuullut paljon hyvääkin. Pintakäsittelyksi aiomme suopakuurausta tai kalkkisuopakuurausta, kuultomaalikin on vielä vaihtoehto. Öljyt ja vahat toimivat erittäin hyvin, puhtaanapito ei ole työlästä kunhan käsittely on tehty hyvin. Vaikka vahat ja öljyt ovat olleet jo jonkin aikaa markkinoilla niin kannattaa varmistua että lattiamestarille aineet ja menetelmät on tuttuja. Tietyllä tapaa kun vahat ja öljyt ovat hyvin moderni tapa käsitellä lattiaa, vaikka öljyjä ja vahoja on ollut jo vaikka kuinka kauan. Öljyä tai vahaa valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen että valmistajalla on myös kunnoliset hoitoaineet. Olen tehnyt useita öljyttyjä lankkulattioita asiakkaille ja kaikki ovat edelleen kauniita. Se mikä on hyvä muistaa että öljyn tai vahan päälle on hyvin hankala saada tarttumaan maalia tai lakkaa jos myöhemmin haluaa vaihtaa pinnoitetta.

Tuosta koivulattiasta tuli mieleeni että jos päädytte siihen niin varmistukaa sahatavaran kunnollisesta ilmakuivaamisesta. Ei siis mitään pikakuivattua tavaraa, vähintään pari vuotta ilmakuivausta jos vaikka 50mm tavaraa.Sitten rauhallinen keinokuivaus ->höyläys. Eriasia jos siis hankitte koivulattian tehdasvalmisteisena. Koivulla on ihan eritavalla luonetta ja se elää huomattavan paljon enemmän kuin kuusi tai mänty. Muutenhan puu on mainio lattiamateriaali, joskaan ei kovin usein wanhoissa lattioissa käytetty.
08.03.2010 21:26
Jaakko Kekkonen
Moro
Meillä ajatuksissa laittaa vesikiertoinen lattialämmitys vanhojen lankkujen alle. Kaikki rakennuksen lattiat avataan, joten siinä vaiheessa helpohko lisätä. Ylätalo-projektissamme on sekä rossi- että täyteen valettuja lattioita. Meitä on mietityttänyt seuraavat asiat:
- Lattialankun paksuus, noin 40mm, eristääkö liikaa? Ajatuksissa ollut mahdollisuus leikata putken kokoinen pala pois lankun alakulmasta.
Tähän koloon tulisi sitten putki ja näin se olisi lähempänä lattian pintaa.
- Tarvitseeko käyttää alumiinisia lämmönluovutuslevyjä/onko viestiketjussa mukana olevat harkinneet näiden käyttöä?
14.03.2010 09:05
Vesa Nuolioja
Hankkimassani talossa on noin 120 vuotta vanhat lankkulattiat. Talo on suunnitteilla siirtää toiseen paikkaan ja käyttää vanhat lankut uudelleen. Mietin muutamia asioita, joista en vielä ole varma:

1. Ponttaus. Ei kai noin vanhoissa lattioissa ole ponttauksia yleensäkään ollut. Kun lattia on hyvin toiminut 120 vuotta, niin toimisi varmaan edelleen. On vain käsittääkseni yksi ongelma. Lankut on naulattu päältä läpi. Ei kai sellaista kiinnitystä kukaan nykyisin halua. Pitääkö lankkuihin siis höylätä pontit kiinnityksen vuoksi?

2. Hionta. Sellaisiakin mielipiteitä näkyy keskusteluissa, että vanhan lattian kulumismuhkut ja muut epätasaisuudet voi jättää myös uuteen. Taidan olla vähän toista mieltä. Joutuuhan uuden rakentaja tekemään historiallisuuden kanssa kompromisseja monessa muussakin asiassa. Talomuseoissa on mukava käydä aistimassa menneen ajan tunnelmaa, mutta haluaisiko kukaan niissä asua? Jos vanha hirsipinta jää seiniin näkyviin, niin se taitaa olla jopa entistäkin edustavampi, jos lattia puolestaan on hiottu sileäksi.

3. Vanha lattia on tehty niin, että leveä lankku kiertaa ensin huoneen ympäri seiniä myöten ja tämän suorakulmion sisään on sitten rakennettu muu lattia. Onko lankun asentaminen kahdelle seinustalle suoraan kulmaan muiden lankkujen kanssa jossain mielessä tarpeellista vai onko se pelkkä makuasia?

4. Lakkaus. Tässä kohdassa taidan olla jo kantani päättänyt, mutta kuulostellaan silti muidenkin mielipidettä. Siis ei lakkausta. Lakkaus kai on perinnerakentamisen ideologian vastaista, koska lakka ehkäisee puun hengittämistä tai ehkä peräti lopettaa sen kokonaan. En oikein muutenkaan pidä lakkalattiasta vanhassa hirsirakennuksessa. Jotenkin kovan tuntuinen. On monia muita parempia pintakäsittelytapoja, joita on esitelty tässäkin keskustelussa.
19.03.2010 14:54
risto pakkala
Trv

1. Ponttaus : vanhojen lankkujen kyljessä on kaikella todennäköisyydellä tapitus (~1 m välein reilun harjanvarren paksuinen tappi), joka ajaa ponttauksen asiaa. Jos/kun siirrät talon 1:1 , niin varmaan tuo tapitus on säilytettävissä. Minä en alkaisi pontteja höyläämään. Hieman epätasaisissa lankuissa ei pontti varmasti menisi kohdalleen. Jos ei halua enää lankkuja naulata päältä, ne voi myös naulata/ruuvata kyljestä.

2. Hionta : kauneus on katsojan silmässä. Ottamatta kantaa siihen kauneuteen, tulee mieleen toinen asia mahdollista hiomista/höyläämistä silmällä pitäen. Lattia on tehty silloin kauan sitten juuri niille vasoille (sahattu/veistetty/kiilattu/tapitettu/höylätty). Se että lattia on päältä tasainen ei tarkoita että se on ollenkaan tasainen alapuolelta. Jotta se sitten täsmäisi hienosti uuteen ympäristöön, voi tulla aikamoinen palapeli. Muista merkitä järjestys.

3. "kiertävä lankku" : en ehkä ihan oikeaa vastausta tiedä, mutta aika lähellä voi olla seuraavat.
a) Vuosien vieriessä lattian eristeet (multa/puru/tms) vajenee. On helpompi lisätä eristettä ottamalla yksi lankku päädystä kuin purkaa koko lattia.
b) On helpompi asentaa ja asemoida suorakulmio kuin sahailla juuri oikean pituiseksi/leveyiseksi vaikka 40 lankkua. Varsinkin pituuden kanssa on huomattavasti helpompaa työskennellä kun lankku on 40 cm lyhyempi kuin just seinästä seinään.

4. Lakkaus : en minäkään lakkaisi. Maalaa tai vahaa.
20.03.2010 12:49
Vesa Nuolioja
Kiitos Risto vastauksista, jotka koen hyvin hyödyllisiksi.

1. Ponttaus. Arvasit oikein. Irroitin yhdestä huoneesta kokeeksi pari lankkua. Ainakin niissä oli harvakseltaan paksuja tappeja.

2.Hionta. Toinen oikea arvaus (tai tieto). "Pelin henki" kävi ilmi jo niistä lankuista, jotka irroitin. Lattia on todella veistetty suoraksi kohta kohdalta alapuolelta.

3. "Kiertävä lankku". Varma tieto tai ei, mutta ainakin nuo kaksi esittämääsi näkökohtaa tuntuvat järkeviltä. Eristeiden mahdollista lisäämistä ei ehkä uudessa rakennuksessa oteta huomioon. Sen sijaan toinen kohta voi hyvinkin tulla kysymykseen myös nyt. Siis se, että lattia on helpompi rakentaa mainitsemastasi syystä. Eikä sellainen lattia kyllä taida olla huonon näköinenkään.

4. Lakkaus. Lakkaus lopullisesti hylätty.
22.03.2010 08:32
Raimo Kantonen
Terve kaikki

Itsellä on osa lattioista uutta ja osa vanhaa muualta purettua kuusilankkua. Tuo vanha on tapitettu. Sille tein näin: höyläys tasohöylässä alapuolelta, jolloin lankuista saa tasapaksuja pinnan kärsimättä. Vanhoissa lankuissa on yleensä paksuutta vähintäänkin rittävästi tuohon. Tapit poistin, koska tässä uudessa lattiassa ne eivät kuitenkaan olisi osuneet enää kohdakkain. En missään nimessä halunnut lankkujen kapenevan ponttauksen vuoksi, joten jyrsin urat lankkujen syrjiin. Urospontille 12mm ja naarasponttille n. 12,5 syvuuttä jokin 20mm. Sitten 12 mm koivuvanerista tein ponttikielen, joka liimattiin uraan. Voilá meillä on pontattu lattia ja leveys ei ole muuttunut mihinkään. Palveleva puuseppä tekee varmasti saman. Itsellä meni 15 neliön lattian ponttauksen tekoon noin 3 -4 tuntia, joten ei tule edes kovin kalliiksi.

Kuten Risto sanoi, meillä jokaisella on oma maku. Itse jättäisin ajan patinan lankkuihin, koska hionta saa lattian näyttämään uudelta tai uusvanhalta. Eikö kaiken vanhan viehätys ole juuri siinä että se kertoo katsojalleen jotain menneestä? Sillä on tarina. Hionnassa sen historia katoaa, mutta tämä on vain minun mielipiteeni. Tuo "kehyksen" tekeminen ei ole ollenkaan huono idea nykyäänkään ja se kannattaa edelleenkin tehdä niin että reunalankut saa pois. Jos käytät selluvillaa lattiassa sekin painuu ja vieläpä aika paljon ja äkkiä. On sitten helppo lisätä eristettä siihen kriittiseen kohtaan eli seinien viereen. Mietit Vesa että naulaako enää kukaan päältä? Meille tulee päältänaulatut lattiat. Naulat ovat sepäntakomia ja ne upotetaan senverran ettei käy jalkaan. Tuo pontista kiinnittäminen on myös hyvä tapa. Se kannattaa tehdä ruuveilla, jotta tarvittaessa lattia on helppo purkaa. Ruuvaus tapahtuu aina urospontista. Ja kannattaa muistaa porata aina ruuvin koon kokoinen apureikä ponttiin niin vetää paljon paremmin eikä pontti leviä tai halkea. Eli 5mm ruuvi=5mm apureikä. Lattian vhavaa lakkausta välttäisin itsekin vanhassa rossipohjaisessa rakennuksessa. Vaha tai öljy on oikein hyvä kun vaan muistaa että jatkossa maalit ja lakat on vaikea saada tarttumaan. Lattianhan voi myös kuurata tai maalata Wanhoilla maaleilla, joilla saa kuultavan käsittelyn.
22.03.2010 12:18
VanhaTalo
Hei!

Kokemusta on nyt vahatusta puulattiasta (Osmo Color) vuoden ajalta keittiöstä. Kuormitus kovaa ja "monipuolista":

+Puuvalmiin lattian käsittely helppoa ja miellyttävää.
+Erittäin mukava jalkatuntuma.
+Helppo huoltaa ja korjata kulumia uudella vahakerroksella


-Tumma värisävy vaalean puun päällä saa pienetkin kolhut (ja naarmut esim. tuolin jaloista) erottumaan ikävästi kun alkuperäinen puusävy pilkistää ohuen vahakerroksen alta.
-Vesiroiskeet jättävät helposti likatahralta näyttävän jäljet, jos niitä ei heti pyyhi pois.


08.11.2013 21:02
Janne Taajamaa
Hei!

Puulattian lattialämmityksestä, sitä täällä hieman on pohdittu, kun lattia on tulossa lähitulevaisuudessa aukaisuun.

Nyt kun muutama vuosi on vierähtänyt tämän ketjun kommenteista, niin onko jo kertynyt käytännön kokemusta lattialämmityksestä ja sen toteuttamisesta?

Varsinaisten kokemusten lisäksi kuulisin mielelläni arvioitanne lattialämmityksen mahdollisesti erilaisten rakenneratkaisujen järkevyydestä, esim alumiiniset lämmönluovutuslevyt taitavat kyllä vaikuttaa aika merkittävästi lattian hygroskooppiseen käyttäytymiseen, vai? Mikä olisi järkevin tapa tehdä tämä lattialämmitys jos tähän oikeasti ryhtyy?

Meillä on hyvin tilaa rossipohjan alla, joten ehkä lisäämme selluvillaa myös alapuolelle, tällä hetkellä on kovin ohut kerros varmasti jo painuneita puruja. Eristämisen tarkistamisen lisäksi tarkoitus myös tuulen/vedonsuojata alapohjan reunat. Ja ehkä asentaa myös pienjyrsijäverkko, vaikka taitaa ne kuitenkin reittinsä löytää.

Kiitos hyvästä palstasta!

08.11.2013 21:37
Janne Taajamaa
Täsmennyksenä vielä, että meillä ei ole mitään hienoja ja säilytettäviä lattialankkuja. Kohtalaisen ohuita jo nyt, eli kun uusitaan niin voidaan tyytyä ohueen, vähemmän eristävään lattialautaan.

Niin, ja tärkeämpänä tarkennus, että lattialämmitys olisi vesikiertoinen. Hieman tämä kyllä arveluttaa, eli jos kenelläkään ei ole (positiivista) kokemusta, niin hylkään ajatuksen.
12.11.2013 12:03
Raimo Kantonen
Terve Janne

Kiva kun tämäkin keskustelu saa jatkoa. Itse päädyin siihen ettei puulattialämmitystä tule. Ensimmäinen syy olivat juuri nuo lattiaan tulevat foliolevyt, jotka ovat aika tehokkaat höyrynsulut. Voipi olla riskirakenne tai ei, kuka tietää kun ei noista kelään ole pitkää kokemusta. Toinen syy oli se että paksun lattialankun läpi ei juuri lämpöä tule. Meillä lattia siis 40 mm paksua kuusilankkua. Päädyimme sähköpattereihin ikkunoiden alle, koska tulisijat ovat päälämmönlähde.

Sinun tapauksessasi tuo lattian paksuus ei ole ongelma, mutta jos käytät lattialautaa eli paksuus 20-25 mm niin käytettävän lattian on se sitten uutta tai vanhaa täytyy olla todella kuivaa ja kaiken muunkin ympärillä. Lisäksi koko lattiarakenteen on oltava tasapainokosteudessa = samassa "kosteudessa" asennettaessa. Muutoin lattia vääntyilee taatusti todella paljon, koska on ohutta. Valitse mieluummin vähän paksumpi tavara ei se hintaero nyt niin suuri ole ellet tee todella suuria lattioita. Muista myös riittävän tiheä koolaus, jos käytät ohutta lattiaa. Itse en laittaisi alle 30mm puulattian alle lattialämmitystä, mutta paljonhan noita tehdään. Samalla tuo 30mm alkaa olla jo eriste. Tämä puulattia+lämmitys on vähän hankala yhdistelmä. Samoin tuo puurakenteinen lattia ja vesikiertoinen lattialämmitys ovat vähän arveluttava pariskunta. No minä nyt olen tällainen skeptinen näille asioille ja nojaan pääasiassa siihen ajatkseen etten tee rakennekokeiluja vanhassa talossa. Se mikä on toiminut jo pitkään ei voi olla huono. Rossilattiahan on verrattuna betonilattiaan helppo korjata ja kunnollisesta ryömintätilasta näkee vuodon jo aika akkiä. Riskipaikkojan tuossa vesikierrossa kyllä on.

17.11.2013 20:13
Janne Taajamaa

Hei Raimo,

Kiitos kommentista (ja yleisemminkin aktiivisuudestasi palstalla), taitaa jäädä lattialämmitys laittamatta. Voisitko kuitenkin vielä noviisille avata tuota tasapainokosteuden käsitettä?

Perinnemestarin kirjasta luin, että lattiaprojektiin kannattaa ryhtyä lopputalvesta, kun ilma on kuivaa. Riittääkö tämä vai edellyttääkö tämä tasapainokosteuden huomioiminen jotakin erityistä? Ehkä kuitenkin sittenkin paksua lautaa/lankkua...

20.11.2013 13:55
Raimo Kantonen
Tuo tasapainokosteus tarkoittaa sitä että asennetavan lattiantavaran kosteus on sama kuin ympäröivien rakenteiden. Tällöin se ei lähde imemeään tai luovuttamaan kosteutta ja pysyy mahdollisimman stabiilina. Itse asennus on hyvä tosiaan tehdä silloin kun ilma on kuivaa eli talvella pakkasten aikaan.

Tässä pari tipsiä itse asennukseen. Huolehdi että asennustilassa on peruslämpö ollut päällä jonkin aikaa, tällöin liika kosteus on poistunut ja kosteuserot tasoittuneet. Asenna kosteusmittari asennustilaan lahelle lattian rajaa vedottomaan paikkaan. Kun asennustila on kuiva tuo lattialankut tai laudat asennustilaan vähintään viikkoa ennen varsinaista asennusta. Pura paketit ja lado lattia tavara vasojen/lattian päälle kuten kokoaisit lautataapelia eli KUIVAT rimat riittävän tiheään kerrosten väliin ja rimat min 25 mm paksuja. Näin asennustilan ja itse lattian kosteus tasoittuu lähemmäksi toisiaan tai jopa samaksi. Paksu lattiatavara saattanee vaatia pidemmän ajan, jalopuiset varsinkin (koivukin on jalopuu). Sitten lattia paikalleen. Oletuksena siis se että asennustila on kuiva ja että lattiatavara on kuivaa. Ellei lattiatavara ole ollut erittäin tiiviissä muovipaketissa niin ulkovarastoitu tavara ei ole lähimainkaan riittävän kuivaa. Eri asia jos puutavaraliikeessä on ulkotilassa kosteudenpoistojärjestelmä, harvoissa on.

No aito puulattia elää aina ja raot kuuluvat ehdottomasti asiaan, joten asiasta ei kannata tehdä rakettitiedettä. Tärkeintä on että rakenteet ja lattia on asennettaessa kuivia, jolloin kutistuminen on pientä ja raot siedettäviä. Kapea lautalattia elää aina vähemmän kuin 30cm leveä järeä lankkulattia. Myös puulaji vaikuttaa asiaan. Jos tarvitset Janne tarkempaa tietoa lattian asennuksesta tai pintakäsittelystä niin jatketaan privana (raimo@kantosenpuutyo.fi), menee jo senverran ohi otsikon ja aiheen.

Kirjaudu sisään, jos haluat osallistua keskusteluun. Sama kirjautuminen avaa pääsyyn kaikkin Perinnemestarin kirjautumista edellyttäviin palveluihin. Kirjautuminen sivun ylälaidassa.
Pääsivulle Sivun alkuun Tulosta Ehdot Tekijät