Pönttöuunin muurauskurssi
Turku, 17.11.- 25.11.2017

Iso-Puolalan Joulu to-su
Turku, 16.11.- 17.12.2017

Lisää tapahtumia arkistossa

Viimeisin kommentti:
Henri Kristian Liesjärvi, 17.11.2017
Alapohjan eristystä
Kiitosta vastauksesta.arvelin joutuneeni heti boikottiin mainittuani tuotteen spu.ei sillä että sitä olisin ollut laittamassa,kunhan mainitsin kosk...

Näytä kaikki keskustelut
Näytä uusimmat kommentit

 

 

Keskustelualue

Kylpyhuoneen yläpohjan eristys
16.09.2016 15:42
Tony Kolehmainen
Lähdin kysymään neuvoa tällaiseen asiaan. Meillä on 1960-luvun rintamamiestalo. Kylpyhuone meillä sijaitsee kellarikerroksessa ja suihkun yläpuolella on keittiö eli siis lämmin yläpohja. Teetimme putkiremontin ja siinä samalla uusimme kaksi wc:tä ja kylphuoneen + sauna. Käyttämämme rakennusfirma teki kylpyhuoneen katon kanssa sellaisen ratkaisun ettei asentanut höyrynsulkua. Suihkun katon rakenne tällä hetkellä on seuraavanlainen lähtien uloimmasta pinnasta ylöspäin.

Paneelikatto (lämpökäsitelty haapa), koolaus/tukipuut, n. 10cm ilmatila, poikkilaudoitus tukipuiden päällä, tervapaperi, purut ja yläkerran lattia rakenteet, keittiön lattia muovimatto.

Suihkutilassa on yksi ilmaventtiili heti suihkun vieressä ja viereisessä saunassa on kiuastason alapuolella ja yläpuolella ilmaventtiilit. Suihkutilan kuivumiseen menee max 1h (todettu saunan lasiovesta). Lattialämmitys (sähkö) on päällä kokoajan. Paneelikaton ja seinien välissä on pienet ilmaraot.

Onko tämä riskirakenne vai toimivaratkaisu? Olemme kyselleet rakennusmestareilta, rakennustarkastajilta ja eri rakennusfirmoilta mielipiteitä mutta olemme saaneet osittain ristiriitaisia suosituksia.

Kiitos
Tony Kolehmainen
21.11.2016 17:49
Väinö Harha
Kaikki rakenteet ovat riskirakenteita, mikä enemmän, mikä vähemmän. Tapauksessasi on muutama huomionarvoinen seikka.

Keittiön lattian muovimatto toimii höyrynsulkuna. Teknisesti se on rakenteen ”väärällä puolella”. Höyrynsulun kuuluu olla puolella, jolla kosteuskuorma on suurempi. Tilanteessa on riski, että kylppäristä nouseva kosteus tiivistyy muovin alapintaan ja jää muhimaan välipohjarakenteeseen. Toki nestemäinen kosteus pääsee takaisin kylppäriin, jollei paneelin hengittävyyttä ei ole estetty pintakäsittelyllä. Paneelin takana oleva tuuletusrako ja sen toimivuus ratkaisee koko rakenteen toimivuuden. Eli jos tuuletus toimii riittävän tehokkaasti, se myös poistaa pesutiloista välipohjaan tulevan kosteuden ennen kuin sitä ehtii liiallisessa määrin yläpuolisiin kerroksiin. Periaatteessa 10cm katkeamaton tuuletusrako on riittävä. Harkitse mitä voit tehdä tuuletuksen varmistamiseksi. Ilman pitää oikeasti kiertää, eikä vain periaatteessa. Esimerkiksi liian pieni ilmarako paneelikaton ja seinien välissä ”vesittää” koko rakenteen. Tarkista aika ajoin katon kosteus prosentti kosteusmittarilla (niitä saa halvimmillaan parilla kympillä). Jos paneeli kuivuu käyttökertojen välillä, niin rakenne todennäköisesti toimii riittävän hyvin.

Myös kylpyhuoneen käyttötottumukset vaikuttavat rakenteen toimivuuteen. Kosteuskuorma on aivan eri luokkaa, jos koko perhe käy suihkussa samoihin aikoihin, kuin että yksi saunoo illalla pari tuntia, toinen käy aamusuihkussa, kolmas päivällä treenien jälkeen jne.

Jos pesuhuoneen puolelle olisi laitettu ”oikeaoppisesti” höyrynsulku, niin välipohjasta olisi tullut umpio. Ennemmin tai myöhemmin höyrynsulku tuppaa alkaa vuotamaan. Teippaukset eivät ole ikuisia ja työmaalla tiivistyksessä tulee helposti virheitä. Käytännössä tässä tapauksessa pidän höyrynsulun pois jättämistä perusteltuna ratkaisuna, koska höyrynsulullinen rakenne ei kuivuisi alaspäin, vaan pelkästään tuulettumalla.

Olemassa olevan rakenteen riskiä voi pienentää korvaamalla keittiön lattian muovimaton hengittävällä materiaalilla. Tällöin myös höyrynsululle kylppärin puolelle on hyvät perusteet.

Toinen keino pienentää riskiä on asentaa katollinen suihkukaappi.
17.12.2016 14:38
Jussi Törmänen
Minä en käyttäisi em. tavalla rakennettua märkätilaa. Olen tarkastanut n. 250 asuinrakennusta ja yksiselitteinen havainto on höyrynsulun välttämättömyys.
Se tulisi tässäkin tapauksessa asentaa ja joko poistaa muovimatto keittiöstä tai järjestää höyrynsulun yläpuolisen tilan tuulettuminen sivusuunnassa niin, että mahdollinen syntyvä kosteus pääsee poistumaan.
Suihkua ja saunaa käytettäessä vesihöyryn määrä on suuri. Em. tapauksessa vesihöyry pääsee esteettä eristetilaan ja siellä ylöspäin ja haihtuminen alaspäin taas on hidasta. Päivittäinen usean henkilön käyttö takaa, että tila ei ehkä kuivu riittävästi koskaan, ja hyvä lämpötila voi johtaa mikrobikasvuston syntymiseen.
Aivan aluksi suosittelen asentamaan poistoilmapuhaltimen KH:n poistoilmakanavaan.
Höyrynsulkuna suosittelen vesieristettyä kaakeliluja kivileyvä, joka toivottavasti saadaan vielä liitettyä luotettavasti kulmanauhoja ja -nurkkakappaleita käyttäen seinien vesieristeeseen. Höyrynsulun puuttuminen tai vuotaminen johtaa väistämättä jonkin asteiseen kosteusvaurioon ko. tyyppisessä tapauksessa jollakin aikavälillä. Liitekuva kertoo, miten höyryvuoto kh:sta vaikuttaa vaikka ylhäällä on tilaa tuulettua.
24.01.2017 15:51
Mikko Kauranen
Mielenkiintoinen kysymys jota en ole itse ajatellut oikeastaan lainkaan.Olen touhunnut rakennusten kanssa myös melko paljon eri ammattinimikkeillä, mutta tämän kaltaisissa asioissa tuntuu tilanteita olevan loputtomiin, siispä rauhallinen ajattelu ja keskustelujen seuraaminen käyttöön.

Muovimaton poistaminen on mielestäni viisautta, oli kohde mikä tahansa. Omassa talossa meillä on paksuhko pikipaperikerros kattopaneelin ja lautakoolauksen alla. Tuntuu toimivan.Kellarissa siis sauna. Välipohja valettu/puru/lautalattia.
Kymmenen sentin, olikos se niin, ilmatila vaikuttaa vähintään reippaalta ilmankiertotilalta. Varsinkin jos reitti on selvä seinien luona - ilma pääsee siis todella kiertämään.Tuntuisi, että välipohjan kastumiseen tarvitaan aika massiivinen höyrykuorma ja pitkään ja tasaisesti.
Toinen hyvä asia omien kokemusteni mukaan on lattialämmitys yhdistettynä painovoimaiseen(kin) ilmanvaihtoon. Seurauksena tästä yhdistelmästä on parhaimmillaan ilmanliiketila, jossa voi telineellä kuivattaa räsymattoja.

Rintamamiestalojen, meidänkin, kellarin käyttöfunktio on ollut usein kylmä ja kostea pottukellari. Eikös sellaisesta kellari-ilmastosta synny myös välipohjaa koetteleva kosteus. Tämän tilanteen talot ovat kestäneet käsittääkseni vuosikymmeniä.

Sellaista pohdintaa.

Kirjaudu sisään, jos haluat osallistua keskusteluun. Sama kirjautuminen avaa pääsyyn kaikkin Perinnemestarin kirjautumista edellyttäviin palveluihin. Kirjautuminen sivun ylälaidassa.
Pääsivulle Sivun alkuun Tulosta Ehdot Tekijät