Pönttöuunin muurauskurssi
Turku, 17.11.- 25.11.2017

Iso-Puolalan Joulu to-su
Turku, 16.11.- 17.12.2017

Lisää tapahtumia arkistossa

Viimeisin kommentti:
Aira Ikonen , 18.11.2017
Lämpöpattereita
Myydään käytettyjä vesikiertoisia lämmityspattereita yhteensä 10 kpl 50-luvulta. Patterit ovat nyt Keski-Suomessa. ...

Näytä kaikki keskustelut
Näytä uusimmat kommentit

 

 

Keskustelualue

Kunnostamme vuonna 1850 rakennetun tiili/puutalon vapaa-ajan asunnoksi
08.08.2016 21:34
Mikko Mallikas
Tässä talossa on potentiaalia. Harmi vaan että 50-luvulla perustukset on valettu uudestaan betonilla. Ilmeisesti talo on tunkattu ylös (ikkunoiden kohdalla olevien halkeamien perusteella).
Olemme purkaneet nyt kaikki 50-luvun remontin hirvitykset. Jäljellä oleva pätkä pontattua lankkulattiaa oli osittain mädäntynyt. Betoni siis on valettu soran päälle (ei tietoa kuinka paksu kerros), suoraan betoniin oli upotettu kannatinpuut lankuille ja niiden välit oli täytetty sahanpururulla. Ilmaa siis lankkujen alla ei ole ollut lainkaan. Keittiössä lankkujen päällä oli vielä vinyylimatto.
Talossa ei haise home ja myöskään seinien sisäpintaan naulattujen puukuitulevyjen takaa ei löytynyt kosteutta.
Nyt askarruttaa millainen lattiarakenne taloon olisi paras. Ajattelin piikata betonin pois paitsi läheltä seinänvierustaa ja kaivaa osan hiekasta jotta jäisi tilaa jonkin sortin luonnonmukaiselle eristeelle. Itse "kivijalka" ei ole kovin korkea.
Jos uusi lankkulattia tulisi nykyisen betonin päälle niin väliin jäisi vain viitisen senttiä tilaa ja ulko-ovien sisäänpäin kääntyvät ovet tulisivat vastaan, eikä alle mahtuisi mikään eriste.

Kuinka paljon hiekkaa tulisi kaivaa, jotta sinne mahtuisi lämmöneristettä ja ehkä ilmatilaa lankkujen alle?

Mikä eriste voisi olla hyvä?

Pitäisikö porata myös tuuletusreijät ulkotilaan?

Projektia voinee seurata instagramista nimimerkillä Puckeltorp

09.08.2016 20:19
Hannu Rinne
Hei

Hiekkatäyttöä on käytetty monissa vanhoissa taloissa, on niissä sitten ollut multapenkki tai rossilattia. Eikä pitäisi. Hiekka nostaa kosteutta ylös ja lahottaa puurakenteet. Oikein kuivalla maalla tämä voi toimia, mutta on siitä huolimatta nykykäsityksen mukaan virheellinen rakenne.

Korjaaminen on kokonaisvaltainen hanke sadevesijärjestelmästä lähtien. Suosittelen lukemaan Perinnemestarin Kesämökkikirjasta alapohjaa käsittelevän luvun, jossa käsitellään perustuksia, tuuletusta ja alapohjan rakennetta varsin monelta kantilta.

Terveisin Hannu
11.08.2016 05:31
Mikko Mallikas
Kiitos Hannu. Pitää tilata tuo kesämökkikirja. Unohtui mainita, että betoni on "säästöbetonia" eli paikoin hyvin ohutta ja sen palaminenkin on liene loppunut kun se murtuu aika helposti. Sitä on melko ohut kerros hiekan päällä.
Talo on rakennettu paikkaan jossa on paljon kiviä maassa.
Ulkoseimistä sen verran että talossa on ollut kaunis punamultamaali, joka om jäljellä verannan kohdalla. Muu osa onkin sitten korvattu ilmeisesti lateksipohjaisella maalilla, joka on vuosien saatossa alkanut hilseilemään. Olisi kiva palauttaa koko taloon tulevaisuudessa tuo punamulta.
Seinärakenne on syönyt tiiliä, sementtiä, kaislaa ja rimoja. Vielä emme ole tutkinut millainen eriste sieltä löytyy.

Kirjaudu sisään, jos haluat osallistua keskusteluun. Sama kirjautuminen avaa pääsyyn kaikkin Perinnemestarin kirjautumista edellyttäviin palveluihin. Kirjautuminen sivun ylälaidassa.
Pääsivulle Sivun alkuun Tulosta Ehdot Tekijät