Viimeisin kommentti:
Ari Tuikkanen, 21.05.2018
Mummonmökin ulkoseinä
Morjens. Vanhan mummonmökin ulkoseinän alaosa pitäisi uusia. Seinä on ilmeisesti sellainen rimalaudoitusseinä. Kysyisin, että onnistuuko noi...

Näytä kaikki keskustelut
Näytä uusimmat kommentit

 

 

Keskustelualue

hengittävä mäntylautalattia betonilaatan päälle
12.08.2015 09:34
Marko
Terve,

talvella kylmillään tai peruslämmöllä olevan 1973 rakennetun kesämökin lattia pitäisi uusia mahdollisimman hengittäväksi.

Rakenne nyt: Styroksi, betonilaatta, juuttipohjaisen näköinen muovimatto. Muovikalvon olemassaolosta betonilaatan alla ei ole tietoa.

Oma ajatus: Muovimatto pois, päälle koolaukset 22mm laudasta, joiden alle bitumihuopakaistat. Koolausten päälle ilmansulkupaperi, joka yhdistetään seinän ilmansulkupaperiin. Päälle 28mm mäntylaudat urospontista ruuveilla. Pintakäsittely Osmocolorin värillisellä puuvahalla.

Kysymyksiä: Pitääkö muovimaton kiinnitysliima hioa betonista pois ?

Entä onko betonilaatan ja ilmansulkupaperin väliin hyvä laittaa puukuitueriste vai onko parempi jättää tuo koolauksen paksuinen ilmarako ? Epäilyttää puukuitueristeen laittaminen suoraan paljaan betonin päälle kosteusriskin takia.

Onko tuo 22mm koolaus liian ohut ? Periaatteessa korkeutta mökissä riittäisi paksumpaankin, mutta mieluusti pitäisi sisäkorkeuden mahdollisimman suurena.

25.08.2015 08:46
Hannu Rinne
Hei

Vaikea sanoa mitään varmaa, kun ei ole paikan päällä. Mielestäni ainoa turvallinen lattiarakenne on rossipohja, jossa talo on tolpilla. Silloin voi olla varma, että alapohja pysyy kuivana. Toisaalta moni talo on rakennettu niinkin, että maata vasten on mätetty koko kivijalan sisus täyteen turvetta tai sahanpurua, eikä mikään ole homehtunut tai lahonnut sataan vuoteen.

Kaikki riippuu rakennuspaikasta. Jos maasto on kosteaa savea, kosteusriski on suuri, vaikka tekisi kuinka oikein. Toisaalta soraharjun päälle rakennetussa talossa voi tehdä paljonkin väärin, eikä taloon saa aikaiseksi kosteusvaurioita.

Maapohjaisissa laatoissa kosteutta tulee lähes aina laatan läpi. Vuonna 1973 styroksia pidettiin hyvänä eristeenä, mutta nykyään tiedetään, että sekin kastuu. Samalla se menettää eristyskykynsä. Oletuksen on siksi oltava, että laatan läpi nousee maakosteutta, mutta on toki mahdoton arvioida kuinka paljon sitä tulee. Jos määrä on pieni se voi kuivua huoneilmaan.

Jos laatan pinta on suorastaan kostea, ei mitään orgaanista voi tietenkään laittaa sitä vasten. Mutta se, että koolaa 22 milliä tai 100 milliä ei poista kosteutta. Siinä märkyys sentään haihtuu kaasumaiseksi vedeksi, joka voi kulkea orgaanisen eristeen läpi, mutta kosteus ei katoa minnekään.

Lähes aina laatan päälle laitetaan jokin kosteutta pysäyttävä kerros: bitumi, huopa tai jokin massa. Jos talon alla on kosteutta runsaasti, pyrkii neste kuitenkin sisään ja parinkymmenen vuoden kuluttua kun massaan tulee pieni halkeama, tulee kosteus siitä sisään. Olen ollut tuollaistakin lattiaa korjaamassa.

Joissakin artikkeleissa on esitetty sellainenkin näkemys, että homeongelmaksi nimetyt oireet eivät johdukaan mikrobeista vaan liimoista. Varsinkin kun ne kastuvat, ja ovat mahdollisesti kontaktissa joihinkin mikrobeihin. Siksi suosittelen poistamaan liimankin.

Suosittelen, että hankit lähialueelta parikin tällaiseen tapaukseen erikoitunutta insinööriä, joiden kanssa voitte mittailla kosteutta ja suunnitella rakennetta tarkemmin.

Kosteuden torjunta alkaa sadevesien poisjohtamisesta ja salaojista.

Jokainen sivelty kerros OsmoColoria vähentää puun kaasumaisen veden läpäisevyyttä aina 20 prosenttia.

t. Hannu
21.04.2018 19:59
Noora
Hei!

En osaa sanoa, onko koneessani vikaa vai onko sivustoilla suljettu keskustelun aloittamismahdollisuus. Kahlasin jokaisen keskustelun läpi ja totesin, että pitänee lisätä oma kysymykseni tähän.

Projektimme on v.1930 rakennettu vanha hirsirunkoinen kansakoulu rossipohjalla. Se on toiminut lähestulkoon viime vuosiin asti päiväkotina, joten kipsilevyä tietysti seinät täynnä, irtoilevaa lateksimaalia julkisivussa, jne. jne. 2013 paikkeilla tämä toimi väistötiloina eräälle toiselle pienelle päiväkodille ja tällöin osa kylmästä ullakkotilasta otettiin käyttöön. Opettajan asunto (huone) on yläkerrassa ollut jo varmaan alusta asti.

Muovimatot on tietysti, ja alakerrassa tutkailimme että sen alta löytyy kipsilevy ja sitten ihan hyväkuntoista lautaa. Mutta yläkerta: kylmällä puolella on lautaa ja sen alla purua, kuten opettajan huoneessakin. Uudella lämpimällä puolella taasen liimatun muovimaton alta löytyi ohut (n. 2mm) sementtipohjainen tasoite, jonka alla pilkottaa lastulevy! En osaa sanoa, löytyykö sen alta sitten se lauta vai onko se ollut niin huonokuntoista että se olisi purettu ja siksi siellä on lastulevy? En keksi miksi muuten sellaista olisi sinne laitettu (vrt. alakerta).

Muovimatot tietysti lähtee. Mutta mitä sanovat perinnerakentajat, purkaako tuo lastulevyrakenne tasoitteineen vai kannattaako tässä oikaista; lautaa suoraan päälle jos vain oviaukot sen sallivat?

Mukavaa kevättä kaikille,


t. Noora

Kirjaudu sisään, jos haluat osallistua keskusteluun. Sama kirjautuminen avaa pääsyyn kaikkin Perinnemestarin kirjautumista edellyttäviin palveluihin. Kirjautuminen sivun ylälaidassa.
Pääsivulle Sivun alkuun Tulosta Ehdot Tekijät