Pönttöuunin muurauskurssi
Turku, 17.11.- 25.11.2017

Iso-Puolalan Joulu to-su
Turku, 16.11.- 17.12.2017

Lisää tapahtumia arkistossa

Viimeisin kommentti:
Henri Kristian Liesjärvi, 17.11.2017
Alapohjan eristystä
Kiitosta vastauksesta.arvelin joutuneeni heti boikottiin mainittuani tuotteen spu.ei sillä että sitä olisin ollut laittamassa,kunhan mainitsin kosk...

Näytä kaikki keskustelut
Näytä uusimmat kommentit

 

 

Keskustelualue

hengittävä mäntylautalattia betonilaatan päälle
12.08.2015 09:34
Marko
Terve,

talvella kylmillään tai peruslämmöllä olevan 1973 rakennetun kesämökin lattia pitäisi uusia mahdollisimman hengittäväksi.

Rakenne nyt: Styroksi, betonilaatta, juuttipohjaisen näköinen muovimatto. Muovikalvon olemassaolosta betonilaatan alla ei ole tietoa.

Oma ajatus: Muovimatto pois, päälle koolaukset 22mm laudasta, joiden alle bitumihuopakaistat. Koolausten päälle ilmansulkupaperi, joka yhdistetään seinän ilmansulkupaperiin. Päälle 28mm mäntylaudat urospontista ruuveilla. Pintakäsittely Osmocolorin värillisellä puuvahalla.

Kysymyksiä: Pitääkö muovimaton kiinnitysliima hioa betonista pois ?

Entä onko betonilaatan ja ilmansulkupaperin väliin hyvä laittaa puukuitueriste vai onko parempi jättää tuo koolauksen paksuinen ilmarako ? Epäilyttää puukuitueristeen laittaminen suoraan paljaan betonin päälle kosteusriskin takia.

Onko tuo 22mm koolaus liian ohut ? Periaatteessa korkeutta mökissä riittäisi paksumpaankin, mutta mieluusti pitäisi sisäkorkeuden mahdollisimman suurena.

25.08.2015 08:46
Hannu Rinne
Hei

Vaikea sanoa mitään varmaa, kun ei ole paikan päällä. Mielestäni ainoa turvallinen lattiarakenne on rossipohja, jossa talo on tolpilla. Silloin voi olla varma, että alapohja pysyy kuivana. Toisaalta moni talo on rakennettu niinkin, että maata vasten on mätetty koko kivijalan sisus täyteen turvetta tai sahanpurua, eikä mikään ole homehtunut tai lahonnut sataan vuoteen.

Kaikki riippuu rakennuspaikasta. Jos maasto on kosteaa savea, kosteusriski on suuri, vaikka tekisi kuinka oikein. Toisaalta soraharjun päälle rakennetussa talossa voi tehdä paljonkin väärin, eikä taloon saa aikaiseksi kosteusvaurioita.

Maapohjaisissa laatoissa kosteutta tulee lähes aina laatan läpi. Vuonna 1973 styroksia pidettiin hyvänä eristeenä, mutta nykyään tiedetään, että sekin kastuu. Samalla se menettää eristyskykynsä. Oletuksen on siksi oltava, että laatan läpi nousee maakosteutta, mutta on toki mahdoton arvioida kuinka paljon sitä tulee. Jos määrä on pieni se voi kuivua huoneilmaan.

Jos laatan pinta on suorastaan kostea, ei mitään orgaanista voi tietenkään laittaa sitä vasten. Mutta se, että koolaa 22 milliä tai 100 milliä ei poista kosteutta. Siinä märkyys sentään haihtuu kaasumaiseksi vedeksi, joka voi kulkea orgaanisen eristeen läpi, mutta kosteus ei katoa minnekään.

Lähes aina laatan päälle laitetaan jokin kosteutta pysäyttävä kerros: bitumi, huopa tai jokin massa. Jos talon alla on kosteutta runsaasti, pyrkii neste kuitenkin sisään ja parinkymmenen vuoden kuluttua kun massaan tulee pieni halkeama, tulee kosteus siitä sisään. Olen ollut tuollaistakin lattiaa korjaamassa.

Joissakin artikkeleissa on esitetty sellainenkin näkemys, että homeongelmaksi nimetyt oireet eivät johdukaan mikrobeista vaan liimoista. Varsinkin kun ne kastuvat, ja ovat mahdollisesti kontaktissa joihinkin mikrobeihin. Siksi suosittelen poistamaan liimankin.

Suosittelen, että hankit lähialueelta parikin tällaiseen tapaukseen erikoitunutta insinööriä, joiden kanssa voitte mittailla kosteutta ja suunnitella rakennetta tarkemmin.

Kosteuden torjunta alkaa sadevesien poisjohtamisesta ja salaojista.

Jokainen sivelty kerros OsmoColoria vähentää puun kaasumaisen veden läpäisevyyttä aina 20 prosenttia.

t. Hannu

Kirjaudu sisään, jos haluat osallistua keskusteluun. Sama kirjautuminen avaa pääsyyn kaikkin Perinnemestarin kirjautumista edellyttäviin palveluihin. Kirjautuminen sivun ylälaidassa.
Pääsivulle Sivun alkuun Tulosta Ehdot Tekijät