Pönttöuunin muurauskurssi
Turku, 17.11.- 25.11.2017

Iso-Puolalan Joulu to-su
Turku, 16.11.- 17.12.2017

Lisää tapahtumia arkistossa

Viimeisin kommentti:
Aira Ikonen , 18.11.2017
Lämpöpattereita
Myydään käytettyjä vesikiertoisia lämmityspattereita yhteensä 10 kpl 50-luvulta. Patterit ovat nyt Keski-Suomessa. ...

Näytä kaikki keskustelut
Näytä uusimmat kommentit

 

 

Keskustelualue

Vinon yläkaton eristyksen parannus.
17.02.2015 11:15
Jussi Rantasaari
Hei.
Asun vuonna 1924 alkujaan pankiksi rakennetussa massiivirunkoisessa kivitalossa.
Talo on kauniisti ikääntynyt ja ikäisekseen hyvässä kunnossa. Ongelmana on vinojen sisäkatto osuuksien lisäeristys. Nyt eristeenä alkuperäinen 10 cm purua kattotuolin välissä. Vesikatto on alkuperäinen galvanoitu teräskatto ja alapuolella alkuperäinen paneelaus ja listoitus.
Nyt katto pysyy paikoin sulana ja räystäälle kertyy jääpuikkoja. En haluaisi rakenteita muuttaa joten onko mitään hyvää vaihtoehtoa. Olisiko purun vaihdolla selluvillaan merkittävää hyötyä?
Vesikatossa ei ole aluskatetta ja kondenssivettä kertyy jonkun verran, tosin turvallisen vähän kun vaurioita ei ainakaan näkyvästi ole.

T: Jussi
03.03.2015 19:44
Aki Tiihonen
Terve

Itsellä on vähän vastaavan kaltainen projekti käynnissä. Talo on 1928 rakennettu kivitalo, jossa on 1950-luvulla tehty hyvässä kunnossa oleva konesaumattu peltikatto. Aluskatetta näissä ei tietenkään ole ja 1990-luvulla tehdyssä rempassa aiemmat omistajat olivat tunkeneet lasivillat suoraan kattotuolien väliin ja tähän muovi + Gyproc sisäpuolelle. Muovi oli valuttanut veden välipohjan puruihin ja purut olivat enemmän multaa kuin puruja. Koko homman kruunasi lautalattian päälle valettu 5 cm betonilaatta, jonka päällä tietysti oli muovimatto...

Nyt rakenne on tehty siten, että kattotuolien sisäpinnassa on harvalaudoitus ja tuulensuojalevy. Sisäpuolelle on tehty koolaukset 15 + 10 cm ja eristeenä ekovilla levyinä ja ilmansulkupaperi. Lattiaan laitetaan eristeeksi selluvilla, kun homma saadaan etenemään siihen asti. Huoneen laidassa laitettiin eristetty tarkastusluukku, josta pääsee katsomaan, miltä kattotuolien päädyt näyttävät.

Tuuletusväliä peltikaton ja tuulensuojalevyn välissä on noin 15 cm ja ilma pääsee kiertämään.

Pystytkö Hannu sanomaan, mitä tällaisessa rakenteessa vielä pitäisi huomioida?

Aki

05.03.2015 07:27
Jussi Rantasaari
Tämä meidän asunto nyt ei niinkään ole projekti enkä tosissaan meinannut/halunnut 90m vuotiaita sisäkattoja yläkerrasta alkaa purkamaan joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää tosissaan tuon nyt paikallaan olevan purun vaihtaminen johonkin muuhun eristeeseen. esim puhallettavaan ekovillaan.

Kysymys tässä lähinnä siitä että kuinka kannattava projekti tuo on kun eristysvahvuus pysyy kuitenkin samana 10cm jolloin kattotuolin ja ruoteen väliin jää tuuletusrakoa muutama sentti.
06.03.2015 16:48
Hannu Rinne
Hei


Akin rakenne vaikuttaa oikein hyvältä. Onhan vielä räystään alla reikiä, joista ilma pääsee virtaamaan vesikaton alle. Vastaavasti yläkolmiossa pitää olla tuuletushatut katolle tai räppänät talon päätykolmioissa. Nykyaikainen rakennusfilosofia on, että kosteus ei saa päästä rakenteisiin. Vanha filosofia on enneminkin niin, että ymmärrettiin, että kosteus kuitenkin pääsee joka paikkaan. Mutta kun tehdään hengittävä rakenne, niin kosteus pääsee myös pois eikä jää muhimaan ja lahottamaan. Mikä kastuu, se kuivuukin. Itsestään. Hengittävä rakenne on siksi myös vakuutus!

Jussi, mitä tarkoittaa tarkalleen, että puru on kattotuolien välissä? Kai siellä on jonkinlainen tuuletusrako vesikaton ja eristeen välissä? Muutama sentti vaikutta vähältä? Onko tuo varmasti alkuperäinen rakenne, vai myöhempi yritys tunkea täyskorkeat huoneet vintille?

Teoriassa puukuitueriste on tuplasti tehokkaampi eriste kuin sahanpuru, siinä mielessä eristemateriaalin vaihtaminen voi parantaa tilannetta. Mutta nykyohjeen mukaan puukuitueristettä pitäisi olla noin 30 cm. Vastaava määrä sahanpurua olisi yli puoli metriä. Ei ihmekään, että lumi sulaa katolta saman tien.

t. Hannu
07.03.2015 12:43
Jussi Rantasaari
Hei

Rakenne on varmasti alkuperäinen ja ohjeen mukaan rakennettu. Rakennuksesta on jopa työtapa ohje jäljellä ja siinä sanotaan:

"Kattolappeen kohdalla, jossa ei katolle sovi täytettä 35cm vahvaan, on katto varustettava ehdottomasti lämmintäpitäväksi pahvikerroksilla. Täyte ei saa koskettaa vesikattoa, vaan on väliä jätettävä 5cm. Seinäin ja ohuempain katto-osien täytteeksi sullotaan kuivaa sahajauhoa. Kaikki seinät on tehtävä siten, että ne ovat ylhäältä vapaasti auki, jotta täytettä voidaan myöhemmin lisätä."

Eli rakenne on alkuperäinen kokonaisuudessaan. Olen seurannut katon sulamista ja eikä se sula edes koko osalta vaan sieltä täältä. Jos kerran selluvilla parantaa tilannetta niin tämä voisi onnistua.

Ja jos se toiminut 90 vuotta niin en näe tarpeelliseksi laittaa 30cm eristettä ja purkaa kauniita alkuperäisiä alakattoja.
08.03.2015 18:32
Hannu Rinne
Hei

Olet aivan oikeassa. Perinnerakentamisen ensimmäisiä sääntöjä onkin: älä tee mitään turhaa. Vähän lämpöä toki karkaa, mutta historiallinen rakenne on arvokkaampi. Eristemateriaalin vaihtaminen auttaa paljon.

t. Hannu

Kirjaudu sisään, jos haluat osallistua keskusteluun. Sama kirjautuminen avaa pääsyyn kaikkin Perinnemestarin kirjautumista edellyttäviin palveluihin. Kirjautuminen sivun ylälaidassa.
Pääsivulle Sivun alkuun Tulosta Ehdot Tekijät