Pönttöuunin muurauskurssi
Turku, 17.11.- 25.11.2017

Iso-Puolalan Joulu to-su
Turku, 16.11.- 17.12.2017

Lisää tapahtumia arkistossa

Viimeisin kommentti:
Aira Ikonen , 18.11.2017
Lämpöpattereita
Myydään käytettyjä vesikiertoisia lämmityspattereita yhteensä 10 kpl 50-luvulta. Patterit ovat nyt Keski-Suomessa. ...

Näytä kaikki keskustelut
Näytä uusimmat kommentit

 

 

Keskustelualue

Multapenkkiasiaa täälläkin
08.10.2014 17:29
Olli klemola
Aloitin peruskorjauksen kesäpaikkana/II-asuntona toimivassa hirsirakennuksessa. Alapohjassa on multapenkkisysteemi. Edeltävän polven reilu 30-vuotta sitten tekemässä remontissa poistettiin multapenkin päällä olleet sammaleet ym. sekalainen eristemateriaali. Se korvattiin mineraalivillalla, jonka alle maata vasten on laitettu vanhaa korkkimattoa. Päälle naulattiin vanhat ponttilaudat, niiden päälle 22 mm lastulevy ja pintaan liimattiin muovimatto. Rakenne epäilytti niin paljon, että avasin lattian. Mutta ei siellä kosteutta ollut, villat kuivia samoin aluspalkit. Korkkimatto oli murentunut, ja sen alta löytyy jonkin verran täysin lahonneilta aluslautoja. Aluksi ajattelin laittaa rossilattian, mutta kun tuo näyttää toimivan, aloin miettiä onko turha vaihtaa rakennetta. Eristeeksi ajattelin selluvillaa.
Mutta mitä sen alle maata vasten? Rossilattian alle ei tuuletustilaa saa kuin n. 30 cm. Rakennus on korkealla paikalla, mikä varmaan on auttanut pohjan pysymistä kuivana.

Olli Klemola
Pori
06.11.2014 13:01
Hannu Rinne
Hei

Tällaiseen ei uskalla antaa tarkkaa vastausta. Kaikki riippuu rakennuspaikasta ja tuurista. Kuvaamasi rakenne on periaatteessa täysin väärin eli maata vasten ei saa olla mitään orgaanista materiaalia. Sen päälle laitetut hengittämättömät kerrokset vielä huonontavat tilannetta. Joskus alapuolinen väärä rakenne säilyy kunnossa, kun sen päällä on hengittäviä eli kosteutta läpäiseviä kerroksia.
Ja toisaalta, koska talosi on kuivalla paikalla, on maaperän kosteus vähäistä ja lahoaminen on lähtenyt liikkeelle hitaasti. Lahoa kuitenkin on ja kaiken mikrobitoiminnan kohdalla on pyrittävä nollatoleranssiin: mitään kasvua ei saa olla. Jossain vaiheessa kasvusto tai sen ilmaan päästämät myrkyt kuitenkin lopulta tulevat asuntoon asti. Maa ei ehkä ollut kostea juuri avaamishetkellä, mutta koska laudat olivat lahoja, on maa ainakin johonkin aikaan vuodesta märkä.
Multapenkkilattian kunnostamiseen ei ole hyvää ohjetta. Vapaata tilaa on talon alla vähän ja vaikka maata kaivaisi pois, on kivijalan (vaatimattoman kivilatomuksen) ja alimman hirren liitoskohta yleensä niin alhaalla, että seinän vieressä on vaikea saada eristävää ja tiivistä rakennetta.
Jotain on kuitenkin tehtävä. Mitä tahansa, mutta ei mitään orgaanista maata vasten. Jonkinlainen ratkaisu on laittaa kerrokset alhaalta päin

- maa
- suodatinkangas
- lecasora
- suodatinkangas
- selluvilla
- paperi
- lattia
- hengittävä pintakäsittely

Jos maaperä on varmasti kuiva, nousee siitä sen verran vähän kosteutta, että ylemmät kerrokset päästävät kosteuden läpi aina huoneeseen asti. Samalla pitää varmistaa, että maaperä pysyy mahdollisimman kuivana: taloon sadevesijärjestelmä, joka vie veden loitolle talosta. Salaojakin olisi hyvä, mutta se täytyy tehdä vanhan talon ympärille varovaisesti, jotta heikko kivijalka ei liiku.

Turvallisempi ratkaisu olisi poistaa maata talon alta ja tehdä rossilattia. Katso kuva.

Jotta saat varmasti toimivan ratkaisun, sinun pitäisi saada paikan päälle vanhojen talon kunnostamiseen erikoistunut suunnittelija. Kysy Porista Toivosta.

http://www.pori.fi/kulttuuri/satakunnanmuseo/ra
kennuskulttuuritalotoivojakorsmanintalo.html

Heillä on myös maksuttomia neuvontailtoja.

t. Hannu
12.11.2014 20:45
Olli klemola
Haanu ymmärränkö oikein, että pidät rossilattiaa parempana vaikka tuuletustila jääkin 15-25 cm korkeaksi? Suositeltu rossilattian tuuletustilan korkeus on peräti 80 cm.. Toisaalta, kun maaseudun rakennuksia ja mökkejä katselee niin melkeinpä enemmistössä vanhassa rakennuskannassa on tosi matalat perustukset, hirret lähtevät lähes maasta. Ja näitäkin rakennuksia on ihan asutun ja hyväkuntoisen näköisiä. Tämä meidän rakennus on sodan jälkeen levitetty rakennuksen pituisella lautarakenteisella kylmällä kuistilla. Siinä osassa on betonisokkeli. Kuistin peruskorjauksen jouduin tekemään jo muutama vuosi sitten kun lattia petti. Sokkelissa ei ollut ilma-aukkoja ollenkaan ja lattiarakenne pahoin lahonnut, sekin muovimaton ja lastulevyn alla. Kaivoin maata pois, laitoin suodatinkankaan ja päälle erittäin karkean sepelin. Sitten uusi rossilattia ja kunnon tuuletus. Ilmatila jäi 20 senttiseksi, mutta kun tuuletusaukon kautta lampulla tilaa tänä syksynä tarkastelin kaikki oli kuivaa.
Hirsiosassa ei alunperinkään ole ollut oikeaoppinen multapenkki, joka olisi keskeltä auki, vaan tasainen maapohja. Tässä maa ei ulotu hirteen saakka ja eristeet on laitettu maan päälle alimman hirren korkeudelle.
16.11.2014 11:21
Hannu Rinne
Hei

Vaikeaa on rakennusperinnön vaaliminen. Nykykäsityksen mukaan moni vanha lattia on tehty vallan hullulla tavalla. Toisaalta multapenkkilattiassa on hyväksytty se, että alimmat hirret vaihdetaan tarvittaessa ja että lattia on kylmä.

Vanhan lattian korjaamisessa ei ole hyvää tai oikeaa tapaa, on vain keploteltava paras mahdollinen oman talon lähtökohtien mukaan. Riippuu kovin talosta ja rakennuspaikasta mikä ratkaisu on sopiva, maaperän kosteus ratkaisee sen mikä toimii.

Periaatteessa olen sitä mieltä, että maasta irti oleva rakenne - rossilattia - on turvallisempi kuin maata vasten oleva rakenne. Korkea ryömintätila takaa sen, että talon alla voi käydä tarkistamassa tilanteen ja tuuletus toimii hyvin. Matalaankin tilaan saa tuuletuksen, mutta lattian kunnon tarkkailu on vaikeampaa. Täytyy tehdä kuten kerrot, taskulampulla luukuista kurkkimalla. Mutta mitäs teet, jos alkaa näkyä hometta. Toisaalta, mitäs teet, jos maata vasten oleva leca + eriste alkaa kastua.

Olen ollut seuraamassa molempien lattiavaihtoehtojen tekemistä, siis joko rossilattia tai leca-täyttö + eriste, mutta vasta vanhana pappana osaan sanoa, kuinka ovat toimineet.

t. Hannu
19.11.2014 18:01
Olli klemola
Kiitos vastauksista Hannu. Taidan yhdistää sitten molemmat. Kapillaarikatkoksi Leca-sora, tulletustilaa sen mitä mahdollista, sitten rossilattia.
08.10.2015 13:21
Tarja
Hei,
Löysin keskustelun juuri. Sama multapenkkiperustuksen muutosasia edessä meilläkin. Hannun ehdottama rakenne lecasoralla on ollut suunnitelmissa, mutta nyt yksi rakennusalan ammattilainen kertoi, että lecasorakin nostaa kosteutta kapillaarisesti...! Pitääkö paikkansa?
Pitäisi olla mieluummin kuulemma pestyä sepeliä, kapillaarisoran tai sepelin nimellä kulkevaa materiaalia. Mitä sanot tähän?

09.10.2015 08:15
Hannu Rinne
Hei

Weber kertoo omasta Lecastaan näin:

http://www.e-weber.fi/lecar-sora-ja-hiekat/tuottee
t/lecar-sora-irrallisena/lecar-sora-ks420kap.html

Kapilla
arisen nousukorkeuden tehokkaasti katkaiseva kevytsoralajike. Käsitelty tehtaalla lisäaineella kapillaarisen vedennousun estämiseksi. Käsittelyllä varmistetaan kapillaarisen nousukorkeuden jäävän alle 100 mm:iin, joka on merkittävästi pienempi kuin soralla tai murskeella. Käsittelyaine ei sisällä haitallisia aineita eikä muutu ajan myötä. Raekoko 4-20 mm. Pienin toimituserä 20 m³.

******

Pesty sepeli olisi puhdas luonnontuote, mutta alapohjassa lämmöneristävyydelläkin on hyvät puolensa.

t. Hannu

09.10.2015 14:35
Tarja
Jep, kyseessä on erikoislecasora, joka on käsitelty kapillarisuuden estävällä aineella. Sitä saa myös pienempään tarpeeseen 1000 l suursäkeissä. Varmasti toimii tässä.
Entäpä sen päälle, tarvitaanko välttämättä vielä selluvilla tai vuorivillaa lisäeristeeksi, leca kun on itsessäänkin jo eriste?
Jos jompaakumpaa lisäeristeainetta on syytä laittaa, niin samainen mestari piti vuorivillaa parempana kuin sellua, koska se ei ime kosteutta, mutta on hengittävä - mitä mieltä? Ja ehdotti mieluummin levymäistä materiaalia kuin puhallettavaa, ilmeisimmin jotta materiaalit eivät sotkeutuisi keskenään. ?
Höyrynsuluksi lattialautojen alle joka tauksessa tarvittaneen tuo paperi käytetäänpä mitä näistä eristeistä tahansa?
T
10.10.2015 13:46
Hannu Rinne
Hei

Tässä välissä on todettava, että remontti, jossa toimitaan alkuperäisestä rakennustavasta poikkeavasti, on suunniteltava todella huolella. Jos maaperä on kosteaa, on suuri mahdollisuus, että kosteutta joka tapauksessa nousee alapohjaan.

Jos (ja kun) kosteutta pääsee rakenteisiin, on huolehdittava siitä, että se pääsee niistä myös pois. Tätä nimenomaan tarkoittaa hengittävä rakenne: se pystyy vastaanottamaan ja luovuttamaan sekä kaasumaisessa että nestemäisessä muodossa olevaa vettä. Siksi suosittelen puulattiaa ja siihen pellavaöljymaalia tai pelkkää suopakuurausta.

Kun tilannetta ei tunne tarkemmin, on lähdettävä siitä olettamuksesta, että kosteus liikkuu rakenteissa. Kosteusongelman riski vähenee, kun materiaalit kuljettavat kosteutta niin että se ei jää yhteen paikkaan. Tämän takia vanhaan taloon ei mielestäni pitäisi tuoda missään nimessä mineraalivillaa (kivi/lasi), koska se ei kuljeta kosteutta. Oma suosikkini eristeenä on puukuitueriste, joka imee mahdollisen kosteuden itseensä, jakaa sen laajalle alueelle ja haihduttaa pois.

Rakenne, jossa maata vasten on leka, sitten paperi tms. materiaalien erottajana ja päällä eriste, on outo, enkä uskalla yhtään sanoa, onko se toimiva. Jos maakosteutta on vähän ja rakenne hengittävä, voi toimiakin, muta rossilattia olisi parempi, jos sen rakenteet vain saa mahtumaan talon alle.

t. Hannu

10.10.2015 22:57
Tarja
Kiitos Hannu,
Rossilattia tehtäisiin, jos tilaa olisi, vaan kun ei... Mutta eiköhän näillä ohjeilla kestävä ratkaisu saada, kun nykyinenkin on jo toistasataa vuotta kestänyt - kiitos läpäisevän hiekkamaan ja hyvän rakennuspaikan.
10.04.2016 09:55
Sampo Vaarala
Hei.

Omaan talooni teimme suurinpiirtein tuollaisen rakenteen. Ulkoseinästä metrin etäisyydelle mmuurattiin tiilimuuri. Välikkö täytettiin salaojasora, lecasora, tervapaperi, selluvilla, ilmansulkupaperi, lankut.selluvilla on myös keskilattialla 20 cm. Eli lattian alla on ryömintätilainen kellari.

Huomioita 5 vuoden ajalta. Kellari vaatii hyvän tuuletuksen kesäaikaan. Kesäaikaan ilmankosteus voi tiivistyä vesipisaroiksi kylmiin rakenteisiin. Näin kävi eka kesänä, joka muuten oli todella märkä. Levitin sen jälkeen lecasoraa myös kellarin maalattialle, ja tuvan ympärille tehtiin salaoja. Ongelmia ei sen jälkeen ole havaittu.

Kirjaudu sisään, jos haluat osallistua keskusteluun. Sama kirjautuminen avaa pääsyyn kaikkin Perinnemestarin kirjautumista edellyttäviin palveluihin. Kirjautuminen sivun ylälaidassa.
Pääsivulle Sivun alkuun Tulosta Ehdot Tekijät