Pönttöuunin muurauskurssi
Turku, 17.11.- 25.11.2017

Iso-Puolalan Joulu to-su
Turku, 16.11.- 17.12.2017

Lisää tapahtumia arkistossa

Viimeisin kommentti:
Aira Ikonen , 18.11.2017
Lämpöpattereita
Myydään käytettyjä vesikiertoisia lämmityspattereita yhteensä 10 kpl 50-luvulta. Patterit ovat nyt Keski-Suomessa. ...

Näytä kaikki keskustelut
Näytä uusimmat kommentit

 

 

Keskustelualue

Hirsiseinä+lisäeristys mineraalivillalla ilman höyrynsulkua
13.11.2012 22:51
E.S.
Olemme harkitsemassa hirsitalon ostamista, jota lisäeristetty sisältä noin 20 vuotta sitten villalla (50mm?)ja lastulevyllä . Kuulemma olisi vain villat lastulevyn ja hirren välissä eikä muovia.
Onko kokemusperäistä tietoa vastaavasta, että alkavatko hirret homehtumaan miten nopeasti jos hirsitalo lisäeristetty näin? Itsellä olisi tarkoitus repiä nuo lastulevyt ja villat pois ja vaihtaa hengittäviin eristeisiin, mutta mietityttää ovatko hirret jo nyt pilalla sisäpuolelta.
Ilmeisesti tälläisen seinärakenteen kastepiste ei olisi se vakavin ongelma vaan sisätiloista siirtyneen kosteuden (koska ei ole höyrynsulkua) kerääntyminen "perusvillaan" jota se ei sitten luovutakaan niin hyvin pois.
Ulkoverhous on vaihdettu muutama vuosi sitten ja ulkopuolelta hirret ovat kuulemma kunnossa.
14.11.2012 12:13
Hannu Rinne
Hei

Kukapa näistä tietää.... kun jokainen talo käyttäytyy hieman eri tavalla käytöstä riippuen. Onko talo ollut koko ajan lämpimänä? Teoriassa ongelma on suurin silloin, kun villa ja hirsi eivät ole tiukasti kiinni toisissaan. Pieni onkalo on aina siinäkin missä kaksi hirttä tekee <-mallisen uran. Kovalla pakkasella hirsi saattaa olla selvästi kylmempi kuin eriste. Tällöin sisältä siirtyvä vesihöyry kondensoituu avoimessa tilassa kylmän - eli hirren - pintaan kuurana. Jos kuuraa on paljon, voi se sulaessaan kastella puun. Vesimäärät ovat toki pieniä, mutta pieniä homepilkkuja voi syntyä. 50 mm villan ei kuitenkaan pitäisi olla niin eristävä, että vesihöyry jäätyy. Tällöinkin vesihöyry kulkee eristeestä hirteen, mutta plussan puolella olevaan hirteen vesi imeytyy eikä jää rajapintaan.

Tästä ei ole siis mitään selvää sääntöä, on vain teoriaa, mutta niin moni asia vaikuttaa tilanteeseen, että totuutta ei näe ennen kuin seinä on avattu.

Mikä ulkoverhous talossa on nyt? Onhan hengittävä, ettei sen taakse jää sisältä tuleva kosteus vangiksi?

t. Hannu
14.11.2012 21:51
E.S.
Kiitos kovasti mielipiteestä.

Talolla on ollut pari lyhyehköä asumattomuus jaksoa jolloin sitä ei todennäköisesti ole lämmitetty mutta siitä ei ole tietoa onko lisäeristys ollut tuolloin. Kylmä jakso ilmeisesti on huono asia ko lisäeristyksen kanssa...
Lauta ulkoverhous on uusittu joitain vuosia sitten(hirret olivat ulkopuolelta hyvässä kunnossa)ja on nyt öljymaalilla käsitelty mutta aikaisemman lautaverhouksen käsittely oli lateksi.

Sisäpuolen rakenne on ilmeisesti nähtävä jotta varmuuden saa mutta koska kaikkea ei voi avata niin mistä kohtaa olisi paras kurkistaa ja mikä on riittävä ala? Itse ajattelin keittiötä (kulmahuone)ja sieltä nurkan liepeiltä.
15.11.2012 09:50
Hannu Rinne
Hei

Epävarmalla pohjalla liikutaan edelleen. Sisältä ulospäin pyrkivä kosteus kastelee eniten siellä, mistä ilma pyrkii ulos. Normaalisti ilma pyrkii huoneeseen alhtaalta sisään ja ylhäältä ulos. Tällä logiikalla ilman eli höyryn paine on suurin ylhäällä. Mutta jos talo on vaikkapa pellon laidassa ja tuuli on aina etupuolelta kohti taloa, niin siltä puolelta ilma pyrkii sisään ja takapuolelta ulos. Kuntokartoitukissakin on se ongelma, että tämän laudan alla voi olla kaikki kunnossa, mutta viereisen alla lahoa. Varma ei voi olla mistään. Voi vain toivoa, että todennäköisyys auttaa: avaa yksi huone tai seinä ja oleta, että muut ovat suunnilleen samassa kunnossa.

Keittiön kosteuskuorma on todennäköisesti suurempi, kuin olohuoneen. Nurkassa on viileämpää, kuin keskellä seinää, joten kondensoitumisen mahdollisuus on siellä suurempi. Tässä mielessä keittiön ulkokulma ylhäällä on suurin riskipaikka. Meillä oli hieman lahoa ympäri keittiön lattian tasassa. Ehkä lattioita oli kuurattu yli sata vuotta runsaalla vedellä. Varmaa tietoa ei siis ole.

Laita jatkoviesti, kun olet aloittanut tutkimuksen!

t. Hannu
27.01.2013 08:28
Vesa Nuolioja
Eikös kannata irroittaa koko lastulevy ylhäältä alas, niin näkee mahdollisten kosteusongelmien lisäksi myös sen, kuinka jämptisti villa on koolausten välissä? Ei voi läheskään aina luottaa siihen, että eristäjä on ollut tarpeeksi huolellinen. Jos levyn irroittaa varovasti, niin naulankannat menee levyn läpi ja saman levyn voi laittaa takaisin vain hyvin pienillä paklauksilla. Voi olla suurempikin työ, jos ottaa palan ylhäältä ja palan alhaalta ja sitten tekee niihin kohtiin paikat ja jää vielä epäilys, että mikä on tilanne koolausten reunoissa muulla korkeudella.
21.08.2013 21:49
E.S.
No niin.Nyt siis palailen asiaan. Talo josta tämän keskustelun alussa kyselin on ostettu...ja isolta osin nyt remontoitu...Mentiin sitten hieman peppu edellä puuhun ja asiantuntija otettiin kunnolla mukaan vasta kun asuimme jo ja ongelmia oli ilmaantunut.
Vastailen siis omiin kysymyksiini ja koitan samalla jakaa infoa muillekin omiin kokemuksiin perustuen(tiivistettynä joitain vaiheita ohittaen).
-----------------------

Seiniä sitten loppujen lopuksi purettiin nopealla tahdilla muutettuamme,alkaneiden homeoireiden johdosta. Ostovaiheessa tehty tarkistusluukku osoittautui liian pieneksi jotta vauriot olisi nähnyt.Mineraalivilla oli homehtunut(tummunut/mustunut) hirttä vasten olevalta pinnalta . Pahimmat paikat olivat siis (oikein Hannu arvioi) ikkunoiden pielet ja nurkat. Siis kylmät ja vetoiset kohdat. Tämä korostui huoneissa joissa oli tulisija(tulisijan käyttö ilmeisesti aiheutti voimakasta ilman liikkumista ei niin tiiviissä rakenteissa).Rakenne oli siis lastulevy,tuulensuojapaperi,mineraalivilla,hirsi.Mineraalivi
llaa ja paperia ei oltu laitettu viimeisen päälle tiiviisti vaikkakaan ei kuitenkaan ihan holtittomia ollu oltu. Perinnekorjauksen asiatuntija tarkisti hirret,homekasvustoa niissä ei ollut vaikka mineraalivilla joka oli hirttä vasten oli tummunut homekukinnosta . Suositus oli pestä hirsi mineraalivillan poiston jälkeen etikkavedellä,se polttaa home jäämät pois. Tämä todettiin erinomaiseksi keinoksi, homekoirakaan ei merkannut näitä seiniä tämän toimenpiteen jälkeen. Mahdollisesti esiin jäävän hirren pinnan voisi vielä halutessaan "sulkea" laimealla mäntysuopaliuksella. Homehtumiseen vaikuttavia seikkoja oli ehkä useita. Talo oli ehkä ollut kylmillään ja seinissä kosteutta lisäeristyksen aikaan tai sitten ollut kylmillään lisäeristyksen jälkeen.Lateksi ulkoverhoustakin on ollut jossain vaiheessa.Tai sitten vaan kaikki yhdessä ja riskirakenteen riski konkretisoitui.

Ulkoseinä levytettiin 25mm Remonttileijonalla (suosittelen,oikein hyvä tuote) joka on pontattu levy,koko300x60cm. Lisäksi tuli vielä 12mm huokoleijona ja väliin tuulensulkupaperi saumat teipaten tuulensulkuteipillä.Ei pitäisi vetää nurkista...Pintaan makulatuuritapetti ja paperitapetti. Huokolevyt tulivat kipsilevyruuveilla ja makulatuuritapetti peitti mukavasti ruuvin jäljet.
(Asiantuntija varoitti virosta tulevien huokolevyjen laadusta. Ongelmia voisi muistaakseni tapettien pysyvyydessä tulla jos tapetoidaan suoraan niiden päälle)
-----------------
Alapohjassa lattioita avattiin ja vanhoja olkieristeitä poistettiin imuautolla kokonaan homekoiran merkkauksen johdosta.Koiran merkkaukseen alapohjasta ehkä osin vaikutti rossipohjassa ollut tikkumeri joka vanhan tavan mukaan oli jätetty sinne talon hirsiä veistettäessä.Tämä sälä luonnollisesti poistettiin ja maahan leviteltiin jonkin verran booraksia.
(Nyt suhtautuisin varauksella silmämääräisiin vanhojen puru/olki tms.eristeiden arviointiin.Jos homekasvusto on joskus kasvanut materiaalissa niin eriste ei ole tervettä vaikka se arviointihetkellä olisikin kuivaa!)

Alapohjaan tuli tuulensulkupaperi uuden selluvillan ala-ja yläpuolelle(rakenne: alapohjalaudoitus,tuulensulkupaperi,selluvilla,tuulensulkupa
peri,lattilaudoitus), saumat teipattiin ekovillan tuulensulkuteipillä. Alapohjan melko kovan kosteuden johdosta kissanluukkuja lisättiin ja maata alapohjassa tasoitettiin. Esille tuli että alapohjan maan pinnan korkeus ei saisi olla matalammalla kuin kivijalan ulkopuolella oleva maan pinta.Kostealla paikalla voi kerätä "pinta"vesiä talon alle.

Sivukommenttina huomautus... Mikäli olette uusineet vanhan talonne vanhat alapohjan eristeet esim selluvillaan. Tarkailkaa kuitenkin tilannetta. Kuulin "kartanosta" jossa paremman eristeen vaihdon jälkeen tuli taloon lattiasieni. Olosuhteet olivat muuttuneet,lämpövuoto ei enää kuivattanut alapohjaa ja ongelmat alkoivat remontin jälkeen.

Kissanluukut pidettäneen ainakin osin talvea auki.Ei kuitenkaan niin että rossipohjassa oleva kostea maa pääsisi routumaan. Kuiva talvituuletus tekisi hyvää kosteudelle ja mahdollisille rossipohjassa asusteleville hyönteisille.(Talvisesta alapohjan tuuletuksessa tarkistan vielä kyllä ennen talvea yhden asiantuntija varoituksen lämpötila- ja kosteuserojen aiheuttamasta mahdollisesta kosteuden kerääntymisestä talon alle. En nyt muista miten riski oli, jos joku tietää, kommentoikaa tästä)
-----------------
Välipohjasta poistettiin sinne yläkertaa aikanaan rakennettaessa jätetyt puru/sammaleristeet homekoiran merkkauksen johdosta. Tämä tehtiin itse Pihkis puruimurilla joka vuokrattiin rakennuskonevuokraamosta.(Kätevä peli kun pinta-alaa ei ole liikaa ja poistettava materiaali pääosin purua tai kuivaa sammalta)Lisäksi poistettiin sinne myöhemmin lisättyä lasivillaa mikä on kuulemma välipohjassakin riski. Lasivilla voi kerätä kosteutta sisäilmasta mitä se ei luovuta pois. Koiran merkkaus ehkä johtui kosteutta saaneesta purueristeestä tai lasivillasta,kaikki poistettiin välipohjasta varmuuden vuoksi.Lämmöneristämisen takia niitä ei välipohjassa tarvita. Äänet kulkeutuvat nyt ylä-ja alakerran välillä enemmän kuin ennen mutta kolkkoa kaikukoppaa ei kuitenkaan rakenteesta tullut.
----------------
Alkuperäiseen peltikattoon lisätään alipainetuuletus venttiileitä. Riittävän tuuletuksen varmistamiseksi peltikaton alle. Yläkerta ollut alunperin kylmä ja avoin tila, rakennettu myöhemmin asutuksi. Varsinkin isohko kattolyhty on riskipaikka koska katon muodon johdosta tuuletus on ongelmallista. (Tähän katon tuulettumiseen ehkä mielestäni kannattaisi enemmän kiinnittää huomiota kun viime vuosikymmeninä on vanhojen talojen yläkertoja rakennettu enemmän asuinkäyttöön). Perinne kattopeltisepän tekemä alipainetuuletin on "helppo" ja suhteellisen edullinen keino tehostaa tuuletusta myöhemmässä vaiheessa.

-----------------

Tässähän näitä korjausjuttuja. Toivottavasti asiaa ei ollut liikaa ja se ei ollut epäselvästi kirjoitettu.Koitin saada asiat lyhyesti ja turhat löpinät/vaiheet pois jättäen. Kaikella tällä suoltamisella toivon että joku saa jotain vinkkiä omaan rakennukseensa.
22.08.2013 16:42
Markus
Anteeksi tunkeutuminen keskusteluun, mutta minulle on tulossa uuteen lamellihirsitalooni juurikin tuo 50mm mineraalivillaa hirttä vasten ja kaipaisin neuvojanne siitä, onko syytä huolestua asiasta vai ei. Rakenne ei ole ihan samanlainen kuin niminerkin E.S tapauksessa, joten siksi kysyn.

Eli talotoimittaja on suunnitellut keittiöön ja kodinhoitohuoneeseen kalusteseinän (erikoiskova kipsilevy 13mm), jonka taakse tulee 50mm mineraalivillaa. Eli rakenne on sisältäpäin lueteltuna siis kipsilevy, mineraalivilla ja n.205mm lamellihirsi. Mitään ilmansulkupaperia ei siis tule. Muutoin talossani ei ole seinissä mitään lisäeristystä.

En ymmärrä, miksi kalusteseinässä pitää edes olla eristystä eikä talotoimittajakaan antanut tähän vastausta muuta kuin että kalusteseinissä on tätä käytetty. Luuletteko, että tässä rakenteessa piilee riskiä? Olisiko parempi vaatia tilalle puukuituvillaa tai olisiko turvallisinta jättää eristämättä koko kalusteseinä?
29.08.2013 09:55
E.S.
Terve Markus.
Itse en ottaisi omien kokemusten perusteella missään nimessä ko rakennetta jota talotoimittajasi tarjoaa. Tämä on vain minun tavallisen ihmisen mielipide mutta tuntuu oudolta että talotoimittaja tarjoaa mineraalivillaa kun puukuitu/ekovilla on yleisesti tunnettu. Mineraalivilla ei luovuta kosteutta jota siihen kertyy vaan se alkaa kasvaa homekasvustoa.Keittiö ja khh ovat vieläpä suurimpien riskien paikat vieläpä mineraalivillan kanssa.Niissä tiloissa on luultavasti suurempi sisäilmankosteus kuin muualla. Lämpötalouden kannalta ei taida olla iso merkitys kahden huoneen lisäeristämisellä.

Homekoira ohjaajan oma mielipide oli vuosien kokemuksella että hän ottaisi pelkän hirsiseinän ja siihen hengittävät pintamateriaalit.Tämä olisi täysin turvallinen ratkaisu homehtumisen ehkäisyssä.On nähnyt liikaa kaikenlaista. Itse ajattelisin että 50mm puukuituvilla olisi ok.
05.09.2013 16:34
Raimo Kantonen
Terve Markus

Mainitsemasi rakenne on riskirakenne, vaikka voi olla että mitään ei koskaan tapahtuisikaan. Vaadi eristeeksi joko 50mm pellavaa, vital:ia (jos vielä saa) tai 50 mm ekovillaa levymäisenä. Jos taloasi ei ole vielä pystytetty pistä toimittaja koville ja vaadi pellavarive tilkkeeksi salvoksiin ja varauksiin etteivät työnnä sinne lasivillaa saati uretaania. Kiität itseäsi myöhemmin ;)

Saattavat haluta koolata ja levyttää keittiön ihan kalusteasennuksia varten. Ei tarvitse ottaa painumia huomioon ja on välitilakin suoraan laatoitettavissa.

On se kumma ettei nämä hirsitalovalmistajat opi koskaan (eivätkä edes halua). Edelleen kätytetään jo kokemuksesta tiedossa olevia "vääriä" materiaaleja, joiden käyttäytyminen on hyvin tiedossa.

Salvokset pilataan lasivillasuikaleella, varaukset tiivistetään solumuovinauhalla,ulkopuolelle laitetaan kivi tai lasivillaa listaa riittää. No mutta sehän on kamalan huonoa bisnestä jos talo sattuisikin olemaan pitkä-ikäinen.

T: Puuseppä
16.09.2013 19:11
Markus
Suuri kiitos vastauksista.

Päädyin siihen, että mineraalivillaa ei kalusteseinän eristeeksi laiteta. Talotoimittaja suostui ottamaan mineraalivillan pois toimituksesta ja sen poiston näkymiseen hinnassa. Itselleni jää mietittäväksi vielä korvaanko mineraalivillan ekovillalevyllä vai jätänkö eristyksen välistä kokonaan pois.

Helpoin olisi jättää pois koko kalusteseinä, kun kuitenkin haluamme sen seinän näyttävän hirreltä, mutta sen pois jättäminen voi olla vaikeaa, kun se on jo kuvissa ja energiatodistuskin on tehty laskien kalusteseinissä olevan lisäeristystä.

Minua kyllä harmittaa se, ettei voi luottaa nykyisin siihen, että hirsitalo automaattisesti tulisi olemaan terveellinen ja riskitön talo. Näitä tällaisia riskirakenteita on löytynyt muitakin ja juuri näiden keskustelujen lukemisen seurauksena sain esimerkiksi yläpohjaan suunnitellun muovin ekovillan alapuolelta vaadittua pois ja se vaihtuu ilmansulkupaperiin. Muovi+ekovilla on kyllä outo yhdistelmä.

En tiedä mitä kaikkea on jäänyt huomaamatta, kun en alan asiantuntija ole. Toivottavasti nyt pahimmat riskirakenteet on kuitenkin huomattu.

Itsekin päädyin hirsitaloon, koska haluan välttää tulevaisuuden homeloukun. Harmi vain, ettei hirsitalofirmat halua joka suhteessa panostaa siihen, että rakennus tulisi olemaan mahdollisimman terve. Esimerkiksi maalien valitsemiseen ei talofirmoilta apua saa, vaikka juuri maaleillahan hyvänkin rakenteen saa pilattua.

Pellavarivettä ei varauksiin saa. Ovat kuulemma siirtyneet siitä pois, koska se voi kastuessaan olla kasvualusta homeelle.
16.09.2013 20:53
Hannu Rinne
Hei

Käsittämätön tuo kasvualustakommentti. Home kasvaa missä vain, vaikka lasin päällä, jos siinä on vähän pölyä. Ei kyse ole siitä, mikä on alusta, vaan siitä, että alusta pysyy kuivana. Kuivassa ei home kasva. Siksi kaikissa rakenteissa on tärkeää, että kosteus ei pääse tiivistymään mihinkinään ja jos tiivistyy, niin kosteus pääsee kulkemaan hengittävää materiaalia pitkin ja haihtumaan pois.

Onneksi sait monessa kohdassa muovin pois, jolloin mahdollinen kosteuskin pääsee pois.

Tässä vielä kuva hirsiseinästä, jonka päällä oli 10 cm lasivillaa. Hirsikin homehtuu, jos se ei pääse kuivumaan.


t. Hannu
10.11.2013 09:40
Maija
Oi voi. Tieto lisää tuskaa. Ostin 1900-luvin lopun hirsitalon. Ja aloin vasta sen jälkeen perehtyä perinnerakentamiseen. Tämä talo on peruspilattu 80-luvulla. Kylpyhuone ja sauna rakennettu sisälle (rakenteesta ei tietoa), seinät lastulevytetty jne.

Uudessa meidän talo-ledessä oli juttua lisäeristämisestä ja se sai kyllä vähän kauhukuvia mieleen. Minulla ei ole tarkkaa tietoa talon seinien rakenteesta, mutta koska ikkunat ovat sisäpuolelta syvennyksessä, olen melko varma, että eristetty on sisäpuolelta mineraalivillalla. Ulkopuolella on (lateksimaalattu) paneeli+tuuletusrako+hirsi. Sisäpuolella on siis lateksimaalattu lastulevy ja sen alla _luultavasti_ mineraalivilla. Huh mikä rakenne siis.

Onko tämä nyt sitten aikapommi ja talo on pian aivan laho, ellei ole jo, ottaen huomioon peruspilauksen iän?

Talo on ollut aina lämmitettynä.

Ostin talon sillä idealla, että ei tarvitse ihan heti remontoida, kun oli napakassa kunnossa ja näennäisesti hyvässä kunnossa :( Ei ole yksinäisellä ihmisellä varaa alkaa purkaa koko (ison!) talon ulko- ja sisäseiniä hirrelle, tässä vaiheessa.

Sitä jäin miettimään; jos lateksimaali ei ole hengittävä, eikä villa. Miten kosteus sitten siirtyy maalin läpi, tai mineraalivillan läpi siihen hirteen? Kun yllä puhuttiin, että sisältä tuleva kosteus tiivistyisi kylmän hirren pintaan.

10.11.2013 09:41
Maija
Siis 1800-luvun lopun talo, tietenkin :)
10.11.2013 23:10
AD
Ensiksi itse lopettaisin kauhuskenaarioiden teon, ei se vanha talo kuole tulevan vuoden marraskuussakaan.
Jos talon sisäilmassa ei tunnu/esiinny mitään ihmeitä ei tuo ns. remontti ole voinut mitään mahdotonta pahaa voinut tehdä.
Asu talossa kuten talossa tuleekin asua, älä uita pesutiloja, mielellään kuivaa pesutilojen lattia käytön jälkeen.
Onko taloon tehty jotain ilmanvaihtoon, ja jos on kuinka ja toimiiko ilmanvaihto?
Asu nyt edes vuodenpäivät kuunnellen taloasi,haistellen ja sipistellen päikkoja.
Ota ihan rauhassa aikaa älä lue liikaa höpinöitä, tunnustele omaa oloasi.
Jos ei mitään kummaa ilmene ei todennäköisimmin mitään ihmeempää ole talossasi.
Jos haluat enemmän varmuutta asiaan pyydä joku joka on asustellut pidempään vanhassa talossa ja jopa ehkä luulee niistä hivenenkin tietävän käymään talollasi hiukkasen nuuskaisemassa tilannetta.
Netti,arkkitekti ja lehdet ovat huono ratkaisu kun halutaan selvyyttä vanhan talon elämäntulevaisuudesta.
12.11.2013 19:12
Maija
Itse asiassa olen asunut talossa jo useamman vuoden. Jossain vaiheessa aloin kiinnostua näistä perinnejutuista ja sen jälkeen on vanne puristanut päätä:( Mielessä vilkkuu mittavat ja kalliit remontit tai pahimmillaan koko talon osoittautuminen läpimädäksi :(

Mitään outoa hajua täällä ei ole eikä satunnaiset vierailijatkaan ole haistaneet mitään. Vintillä haisee hieman pahalle, mutta siellä asustaa paljon hiiriä. Vintillä on ihan kuivaa kyllä.
Itse en ole sairastanut pientä flunssaakaan tänne muuton jälkeen. Homeesta saan kyllä muissa yhteyksissä rajut oireet mutta ei täällä ole mitään oireita (vielä) ollut.

Isoimmat kauhukuvat on kylppäristä+noista ulkoseinistä. Kylppäriin on tehty 2000-luvulla remppaa jossa lisätty vedeneristystä ja lattialämmitys. Toisaalta kai silloin olisi huomattu isot homevauriot...

Ilmanvaihdolle ei ole tehty mitään eli painovoimainen on. Kylppäriin pitäisi lisätä kyllä joku sähköllä toimiva puhallin poistoputkeen tehostukseksi.

Olisihan se hienoa joskus purkaa talo hirteen asti ja rakentaa uusiksi vähän kivemmilla materiaaleilla. Kunhan rikastuu :)
16.11.2013 22:59
Raimo Kantonen
Terve Maija

Huyolesi on helppo ymmärtää. Toivottavasti seuraava hieman helpottaa oloasi. Kunnostan noin 1880 rakennettua hirsitaloa, mikä on "peruskorjattu = peruspilattu" 60 ja 70 luvuilla. Luojan kiitos vanhat ikkunat ja huonejako on jätetty. Osa rakennuksesta on rakennettu myöhemmin ja on rankarakenteinen. Kaikki rangat ja muutenkin esim. yläpohja on eristetty lasi ja kivivillalla. Siis kahuntaljalla kuten silloin tavattiin sanoa. Seinissä eristepaksuus vain 100 mm ja yläpohjassa 150. Höyryn tai ilmansulkuja ei ole. Omaankaan nenään ei tarttunut ennen talon korjausprojektin alottamista vuonna 2007 muuta kuin 70 lastuvelyn käry siellä missä sitä oli käytetty. Nyt kun lähes kaikki rakenteet on avattu voin suureksi yllätykseksi kertoa että mitään kosteusvaurioita tai hometta ei ole missään rakenteessa vaikka eristeenä onkin ollut hydrofobinen aine. Osa yläpohjan villoista on kiinni kattopellissä ja yläkerrassa on peruskojauksen jälkeen asuttu. Ei home tai kosteusvaurioita.

Talon hirsiosa oli eristetty noin 25 mm paksulla lasivillalla, minkä päällä oli tervapaperi. Lasivilla sai väistyä 25mm tuulensuojalevyn tullessa tilalle. Itse ulkoverhous oli sellainen sekasikiö että tainnut remontin teettäjällä loppua rahat kesken. Ulkoverhous oli aloitettu limilaudalla, sitten jatkettu rimalla ja kovalevyllä, joka muuten näytti hyvin paljon samankaltaiselta kuin oikea puuverhous. Itse ulkoverhouksetakin oli jo pääteltävissä että hrsikehikossa on melko mittavia vaurioita, vai miltä kuulostaa 13 vauhdettua hirttä kahdelle seinälle? No tuon vaurion oli tehnyt aika ja se ettei talossa ole varmaan koskaan ollut sadevesikouruja eli tippuvesi hapattanut seinän alaosan ja vaurio edennyt. Itse hirsiosassakin villat aivan virheettömat.

Summa sumarum. On paljolti kiinni olosuhteista ja kohteen rakenteesta ja käytöstä syntyykö "väärällä" rakenteella ja "väärällä" materiaalilla vaurioita vai ei. Meillä tilanne on ollut se että rakenteet ovat pysyneet kuivina ja tuulettuneeet ilmeisen hyvin. Se kun on todellakin tiedossa että nämä hydrofobiset eristeet eivät ihan äkkiä kuivu jos kastuvat. Eli on täysin mahdollista että talosi pysyy terveenä vuosikymmeniä vaikka teoriassa rakenteet ovatkin riskirakenteita. Ole siis huoleti. Seuraa tilannetta ja tarkkaile vointiasi. Nenä ja yleiskunto kyllä kertovat aika paljon. Ja jos korjaat tai teetät hanki itse tietoa ja varmistu että käytettävät materiaalit ovat vanhaan rakennukseen soveltuvia.

Itsellä on se tilanne että voin ja osan tehdä korjaustyöt itse. Vaikeimmat rakenteet suunnitellaan yhdessä vanhoihin taloihin erikoistuneen rakennusinsinöörin kanssa. Enkä silloinkaan hyväksy ehdotusta ellen tajua tai vakuutu että rakenne toimii oikein. Tämä itse tekeminen ei käy lompakolle ihan niin raskaaksi, mutta vie aikaa. Se toisaalta on vanhaa taloa korjaavan paras kaveri. Jos vastaavan mitä meilläkin tehdän teettäisi vaikka kirvesmiehellä ei 100 000 euroa riittäisi kuin alkuun. Anna siis ajan kulua ja yritä nauttia vahnasta talostasi.

Tuonne pesuhuoneeseen kannattaa ilman muuta laittaa poistopuhallin, ettei vesihöyry jää sinne pitkäksi aikaa. Kosteudentunnistimella varustettu on oikein hyvä. Varmistu myös että kylppärin poistohormi menee vesi katolle asti ja huomioi riittävä korvausilman saanti kylpyhuoneessa, jottei ilmaa imetä värästä paikasta.

Kirjaudu sisään, jos haluat osallistua keskusteluun. Sama kirjautuminen avaa pääsyyn kaikkin Perinnemestarin kirjautumista edellyttäviin palveluihin. Kirjautuminen sivun ylälaidassa.
Pääsivulle Sivun alkuun Tulosta Ehdot Tekijät