Pönttöuunin muurauskurssi
Turku, 17.11.- 25.11.2017

Iso-Puolalan Joulu to-su
Turku, 16.11.- 17.12.2017

Lisää tapahtumia arkistossa

Viimeisin kommentti:
Aira Ikonen , 18.11.2017
Lämpöpattereita
Myydään käytettyjä vesikiertoisia lämmityspattereita yhteensä 10 kpl 50-luvulta. Patterit ovat nyt Keski-Suomessa. ...

Näytä kaikki keskustelut
Näytä uusimmat kommentit

 

 

Keskustelualue

Puuttuva aluskate
19.03.2012 09:03
Ismo Varjonen
Noin satavuotiaassa hirsirunkoisessa talossani on katteena saumattu peltikatto, jonka alla on harvalaudoitus mutta ei minkäänlaista aluskatetta. Välikaton lämmöneristeenä on sahanpurua noin 20 senttiä. Sahanpurun pinnassa näkyy selkeästi että siihen on tippunut kondenssivettä. Vintin hyvä tuuletus ja välipohjan läpi ylöspäin vuotava hukkalämpö ovat hoitaneet eristeen kuivatuksen niin ettei mitään kosteus- tai homeongelmaa eristeessä ole päässyt syntymään. Nyt haluaisin lisätä välipohjan eristekerrosta paksummaksi ekovillalla. Samalla on tarkoitus tehdä vintille ainakin lattia, mahdollisesti jossain vaiheessa myös lämpöeristeetöntä huonetilaa.

Ongelmani, kuten jo varmasti arvaattekin, on tuo puuttuva aluskate. Joudunko uusimaan kohtuullisessa kunnossa olevan saumapeltikaton vai onko olemassa joku kevyempi keino estää kondenssiveden pääsy rakenteisiin?

Hyvät neuvot ovat nyt kullan kalliit aivan kirjaimellisestiki. Jään odottelemaan ehdotuksia/kokemuksia.

Ismo Varjonen
20.03.2012 00:44
Olli Toivonen
Hei, samanlainen kohde, sata vuotta ja harva laudoitus pellin alla. Aiemmin ollut räystään aluset ummessa ja tuuletus puuttunut. Puolet harvalaudoituksesta on kadonnut.
Olli Toivonen
22.03.2012 12:43
risto pakkala
Trv, melkein samanlainen kohde, reilut 1½ kertaa vanhempi. Lautakate tiivis. Räystään aluset ummessa.
Aiemmin välikatossa ~20 cm purua. 80-luvulla laitettiin ~20 cm villaa päälle + lattialankut + vanhaa korkkimattoa. Siis kunnon vintti.
90-luvun puolessa välissä vaihdettiin kattohuovat konesaumapelliksi.

Ekana talvena oli lattialla lätäköitä. Sitten lisättiin katon harjalle pari 10 cm tuuletusputkea. Huom. putki saa tietysti olla oletetun lumensyvyyden yläpuolella. Sen jälkeen ei ole ollut (ainakaan huolestuttavasti) kondenssilätäköitä lattialla.

Eikös kondenssivesi tule myös aluskatteen alapintaan ?
Ratkaisu ei mielestäni ole aluskate vaan katteen alapuolella vallitsevat olosuhteet. Jos olen väärässä niin korjatkaa äkkiä.
Ja onko kondenssivesimäärät niin suuret että kannattaa huolestua. Jos ne menee suoraan puruun ja läpi niin sitten varmaan. Jos se jää lattian pinnalle, niin siitähän se sitten haihtuu aikanaan.
25.03.2012 13:34
Raimo Kantonen
Terve

Peltikaton alle ei kuulu aluskatetta, koska se estää alapinnan kuivumisen. Nyt siis puhun ainoastaan saumakatoista. Uuudet muovipintaiset jätän omaan arvoonsa. Esim. oma pläkkärimme on avannut 150 vuotta vanhoja myrskyissä vaurioituneita rautapeltikattoja, jotka ovat olleet täysin terveitä. Voitte arvata onko noiden alla ollut aluskatetta.

Saumapeltikatossa laudoituksen raot ovat juuri kondessiveden poistuulettamista varten. Umpilaudoitus vain räystäillä/jiireissä/harjoilla/lumiesteiden/jalkakouruje
n kohdalla. Mikäli todella reilua kondesiota on havaittavissa tuuletus on usein riittämätöntä ja eristettä yläpohjassa liian vähän. Jotta vältyttäisiin reilulta kondensiolta ohuilla eristekerroksilla= 20cm on tuuletuksen oltava todella tehokas, koska juuri tuon ohuen eristemäärän takia ilman vesihöyryn määrä katon välitilassa on suuri.

Eristettä tulisi olla yläpohjassa vähintään 30cm kauttaaltaan, mieluummin enemmän, mutta tiedän että se ei näissä vanhoissa rakenteissa ole aina mahdollista. Itsellä on tiedossa samat "haasteet" kunhan katto laitetaan, koska tällä hetkellä omassa 1880 rakennetussa talossa on alumiininen aaltopeltikate, mikä vuotaa. Siksi kannattaa parantaa tuuletusta, lisätä eristettä yläpohjaan ja laittaa sisäpinnoille ilmansulkupaperi ja vaikka 25 mm kuitulevy. Lisäksi yläkerran huoneenlämpöä kannattaa laskea jos mahdollista. Koko kattoa ei kannata vaihtaa tämän ongelman takia, varsinkaan jos se on hyväkuntoinen. Pläkkäri tekee tarvittaessa harjalle alipainetuulettimia. Nykyään on myös saatavilla aurinkopaneelein toimivia poistopuhaltimia, mitkä toimivat myös jossain äärin pilvisellä säällä. Nuo eivät kuulu millään tavalla perinnerakentamiseen, mutta nekin saa piilotettua kauniisti pläkkärin verhoamiin torviin kun vain käyttää ajatusta. Samalla sitten on vain huolehdittava siitä että korvausilmaa saadaan riittävästi. Eristeen tai tuulenohjaimen ja katon aluslaudoituksen välissä tulee olla min 70 mm rakoa. Oikein mitoitettu "tuuletuskanava" parantaa tuuletusta. Apua kaikkeen saa etsimällä esim. vanhoihin rakennuksiin erikoistuneita insinöörejä, jotka laskevat ja määrittävät rekenteet ja muutokset siten että rakenteella on edellytykset toimia. Osaajia löytyy tältä sivustolta ja vaikka navetta.com sivuilta.

Kirjaudu sisään, jos haluat osallistua keskusteluun. Sama kirjautuminen avaa pääsyyn kaikkin Perinnemestarin kirjautumista edellyttäviin palveluihin. Kirjautuminen sivun ylälaidassa.
Pääsivulle Sivun alkuun Tulosta Ehdot Tekijät