Viimeisin kommentti:
Hannu Rinne, 20.06.2018
Mitä sisäkaton ja selluvillan väliin yläpohjaan?
Hei Olet oikella asialla, kun revit muovin pois! Kaikkien rakenneosien on oltava hengittäviä. Niin kauan kun veto pysäytettiin sanomalehtipape...

Näytä kaikki keskustelut
Näytä uusimmat kommentit

 

 

Keskustelualue

Tuloilma hirsitaloon
28.05.2018 14:52
Ismo Varjonen
Terve!
Olen remontoimassa sata vuotta vanhaa hirsitaloa ja jokin aika sitten tajusin ettei koko torpassa ole yhtään tuloilmaventtiiliä tai vastaavaa! Hirsirunko on kooltaan noin 11 x 9 metriä ja se on jaettu kahdella ristikkäisellä, kantavalla väliseinällä neljään tilaan. Kolmessa tilassa on kiinteän polttoaineen tulisijat (tuvassa hella, kammarissa pönttöuuni ja salissa kaakeliuuni). Eniten käytössä on pönttöuuni ja vähiten tuvan hella.

Tuloilman hallitun saannin takia lienee välttämätöntä tehdä ainakin yksi venttiili. Riittääkö yksi vai pitääkö niitä olla enemmän? Miten tarvittavat venttiilit pitäisi sijoittaa (mihin huoneeseen/huoneisiin, ylös vai alas, kauas tulisijasta vai mahdollisimman lähelle sitä jne.)? Puhaltimia tai imureita en halua, vaan pyrin edelleen painovoimaiseen ilmanvaihtoon.

Myös kysymyksieni ulkopuoliset käytännön neuvot ilmanvaihdon toteuttamiseen ovat tervetulleita.

Kiitos jo etukäteen asiallisista neuvoistanne,
Ismo Varjonen
29.05.2018 14:43
Michel Henrioud
Hei! meillä on ollut 15v samanlainen ja samoilla mitoilla oleva hirsitalo. Ei tuuletusräppänöitä ala- tai yläkerrassa meilläkään ja silti sisäilma tuntuu raikkaan hyvälle eikä epämääräisiä hajuja esiinny (vieraidenkaan mielestä). Alkuperäiset ikkunat eli jotain korvausilmaa aina välillä tulee niidenkin kautta, mutta talvisin tuntuu vetona joka ei tietenkään ole hyvä juttu. Talveksi ikkunat paperoidaankin meillä tiiviiksi ja pokien väliin jäkälää tms kosteutta sitovaa ja tasapainottavaa. Ei huurru eikä jäätä muodostu. Jos sisäilmanne ei ole tunkkainen/haiseva tms niin miksi sitten lisätä suin päin ylimääräisiä reikiä hirteen? Jos tulisijoissasi on ns. tähtiventtiilit ja/tai jätät ilmahormien luukut auki niin ilmanvaihto tapahtuu tätä kautta painovoimaisesti. Jos siis olet uusi asukki talossa niin seuraile tilannetta eri vuodenaikoina 1-2 vuotta ja harkitse vasta sitten tuloilmalle erillisiä venttiileitä seiniin. Tsemppiä projektille!
31.05.2018 13:56
Väinö Harha
Hei

Kuten kirjoititkin, hallittu korvausilman tuonti on välttämätöntä. Muutoin ilma tulee seinien läpi (tuoden pienhiukkasia ja mikrobeja ilmaan), alapohjasta (kyllästäen ilman mahdollisesti hiukkasten lisäksi myös radonilla), ikkunoiden raoista (tuntuen vetona), viereisestä savuhormista (taas pienhiukkaset) tai viemäristä (haju & bakteerit). Tulisija tarvitsee PALJON korvausilmaa, käytännössä liki 10m3 poltettua kuivaa puukiloa kohti. Kaikki sisäilman epäpuhtaudet, kuten radon, eivät ole aistittavissa.

Venttiilin koko riippuu, poltatko kaikkia tulisijoja yhtaikaa. Jos ovien alla on raot, ilma kyllä liikkuu huoneiden välillä ja yhdelläkin venttiilillä voi pärjätä. Pienemmässä venttiilissä (ja sen läheisyydessä) ilman virtausnopeus kasvaa, mikä tuntuu vetona ja pahimmillaan äänenä. Oleellista on, että venttiili on helposti avattavissa polton ajaksi ja sen jälkeen suljettavissa. Yhden venttiilin tapauksessa se kannattaa sijoittaa tilaan, jonka tulisijaa käytetään eniten tai jossa yövytään. Tarkempia tietoja venttiilien mitoituksesta löytyy valmistajien sivulta. Esim. http://www.flaktwoods.fi/products/air-management-/air-valves
/fresh-air-valves/rkt/

Tulisijojen käyttö pitää vanhaa hirsirakennusta kunnossa. Kesällä avataan ikkunat korvausilmaa varten, talvella räppänä … ainakin jos ikkunat on teipattu. Riittävä korvausilma parantaa hormien vetoa, etenkin kun useita tulisijoja käytetään samanaikaisesti tai kun olosuhteet vedon syntymiselle ovat muutoin heikot.

Korvausilmaventtiilin paikalla on puolensa. Räppänä seinässä voi aiheuttaa helposti vedontunnun mutta silloin raikas ilma sekoittuu huoneilmaan. Jos korvausilma tuodaan kanavaa pitkin tulisijan lähelle, ilman sekoittuminen on heikompaa ja kosteus voi tiivistyä tuloilmakanavan ympärille. Venttiilin sijoitus mieluiten ylös, jotta tuloilma ehtii lämmetä ennen saapumistaan oleskelukorkeudelle.

Energianäkökulmasta korvausilman tuontipaikalla ei ole merkitystä. Ilman lämmittämiseen tarvittava energiamäärä on käytännössä vakio ja suuruudeltaan merkityksetön palamisessa vapautuvaan energiamäärään verrattuna.

Kuten edellinen vastaaja kirjoittikin, hätiköidä ei kannata, vaan tilannetta kannattaa ensin tarkkailla ja huomioida etenkin huoneitten välisiä ilmavirtoja erilaisissa käyttötapauksissa. Omassa tapauksessani yksi tulisija toimii vielä välttävästi ilman kunnollista korvausilmaa, mutta kaksi aiheuttaa toiseen tulisijaan veto-ongelmia sekä runsaan ilmanoton vessan viemäristä.

Kirjaudu sisään, jos haluat osallistua keskusteluun. Sama kirjautuminen avaa pääsyyn kaikkin Perinnemestarin kirjautumista edellyttäviin palveluihin. Kirjautuminen sivun ylälaidassa.
Pääsivulle Sivun alkuun Tulosta Ehdot Tekijät