Viimeisin kommentti:
ari-pekka lahtinen, 17.02.2018
Homehtuvat tuulensuojalevyt
Remontoin vanhaa saunamökkiä. Syyskuun aikana naputtelin Tuulileijona Pro tuulensuojalevyt paikoilleen. Lokakuun alussa huomasin, että levyt ovat l...

Näytä kaikki keskustelut
Näytä uusimmat kommentit

 

 

Maapohja »Rakennuspaikan valinta

Rakennustapaohjeet Rintamamiestalolle


Talojen rakentamisesta on ollut erilaisia viranomaismääräyksiä jo 1600-luvulta lähtien. Lähinnä ne ovat koskeneet kaupunkien asemakaavoja sekä virkatalojen (papisto, sotilaat, virkamiehet) tyyppipiirustuksia. Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa piti  saada koti lähes 450 000 siirtolaiselle. Tätä varten perustettiin Asutusvaliokunta ja se julkaisi vuonna 1946 kirjan nimeltä Maatalouden rakennusopas ja työselitys. Tämän lisäksi perustettiin käytännön työtä ohjaamaan asutustoimistoja, joissa työskenteli asutusneuvoja, kenttärakennusmestari sekä toimistoapulainen.

Tilan rakentamissuunnitelman teki kenttärakennusmestari yhteistyössä rakentajan ja asutusneuvojan kanssa. Valmiin suunnitelman hyväksyi Asutustoimikunta.

Seuraava teksti kuvaa hyvin, kuinka vielä tuolloin talolle pyrittiin löytämään esteettisesti ja ekologisesti mielekäs paikka. Itse rintamamiestalo on perusratkaisuiltaan yksinkertainen ja funktionaalinen – rakennusten suuri suosio perustuukin paljon niiden sijoitteluun tontilla ja suhteeseen muuhun ympäristöön.
 

Suunnitelmassa oli otettava huomioon seuraavat pysyväisohjeet

 

  1. Rakennuspaikka on valittava mahdollisimman läheltä viljelmän painopistettä ottaen kuitenkin huomioon tieyhteyksien merkitys.
  2. Rakennukset sijoitetaan lievästi ympäristöstä kohoavaan maastokohtaan; asuinrakennus hallitsevimmalle paikalle.
  3. On pyrittävä saamaan mahdollisimman hyvä perustuspohja.
  4. On huomioitava pohja- ja pintavesisuhteet sekä kuivattamismahdollisuudet.
  5. On tutkittava vedensaantimahdollisuudet. Kaivon paikan määrittely on tärkeää.
  6. Ympäristön luonnonkauneus ja valaistussuhteet on huomioitava.
  7. On huomioitava kotipuutarhan sijoittamismahdollisuudet (suoja pohjatuulilta).
  8. Rakennusten keskinäisessä sijoittelussa on pyrittävä saamaan jokapäiväisten tehtävien vaatimat matkat mahdollisimman lyhyiksi. Lisäksi on otettava huomioon vaiheittain rakentaminen tai myöhemmin tapahtuva laajentaminen.
  9. Järven tai joen läheisyys tekee talouskeskuksen aseman miellyttäväksi ja kauniiksi. Niiden läheisyydestä on myös käytännöllistä etua taloudessa.
  10. Auringonvalolla täytyy olla mahdollisimman vapaa pääsy kaikkiin asuin- ja eläinhuoneisiin sekä talon pihaan ja puutarhaan. Auringonpaiste puhdistaa ilmaa ja lämmittää melkoisesti huoneita. Se pitää myös pihamaan kuivana keväisin ja syksyisin.
  11. Kauniiden puiden ja puistikoiden poistamisessa on noudatettava suurta pidättyväisyyttä. Missään tapauksessa ei tonttia saa hakata puhtaaksi puista. Haittana olevat puut saa aina helposti poistetuksi, mutta uusien kasvattamiseen kuluu vuosia.
  12. Sijoittamalla asuinrakennus kulmittain pohjoisesta etelään saadaan parhaat valaistusolosuhteet. Rakennuksen aurinkoisimmalle puolelle sijoitetaan asuin- ja oleskeluhuoneet ja vähemmän aurinkoiselle puolelle keittiö, eteinen, ruokasäiliöt ym. Pihan puolelle on koetettava saada ikkuna siitä huoneesta (keittiö, tupakeittiö), jossa eniten oleillaan.
  13. Kotieläinrakennuksen huoneista tulee navetan, kanalan ja sikalan saada parhain osa auringonvalosta. Talli voi jäädä vähemmälle. Kotieläinrakennus rakennetaan asuinrakennusta jonkin verran alemmaksi ja mikäli mahdollista siten, että lantala tulee matalimmalle kohdalle. Kalteva maa on karjarakennuksen paikaksi edullisin.
  14. Kotieläinrakennus on suunniteltava sellaiseksi, että siinä eri eläimille varattuja tiloja voidaan tarpeen mukaan helposti laajentaa tai supistaa.


Hannu Rinne, 29.4.2009

Aiheesta lisää

- Åke W. Särkinen: Jälleenrakennusajan pientalo, Rakennustieto, 2005.
 

Pääsivulle Sivun alkuun Tulosta Ehdot Tekijät