Pönttöuunin muurauskurssi
Turku, 17.11.- 25.11.2017

Iso-Puolalan Joulu to-su
Turku, 16.11.- 17.12.2017

Lisää tapahtumia arkistossa

Viimeisin kommentti:
Aira Ikonen , 18.11.2017
Lämpöpattereita
Myydään käytettyjä vesikiertoisia lämmityspattereita yhteensä 10 kpl 50-luvulta. Patterit ovat nyt Keski-Suomessa. ...

Näytä kaikki keskustelut
Näytä uusimmat kommentit

 

 

Arkkitehtuurin historiaa »1100-1600

Seurasaareen siirretyn Niemelän torpan saunapuoli, joka on rakennettu 1700-luvun puolivaiheilla. Vasemmalla ladottu kiuas ja savu poistuu ylhäällä olevasta aukosta. Korvausilma tulee myös valoaukkona toimivasta alempana olevasta luukusta. Tämä oli tilan ensimmäinen asuinrakennus. Lattia on osin maavarainen, osin halkaistuilla laudoilla peitetty. Vastaavanlaisia rakennuksia ovat olleet varmaankin jo keskiaikaset asumukset. Kuva: Hannu Rinne.

Keskiaika 1150–1520

Suomessa on muutamia kaupunkeja, ja niissä kussakin komeimpina rakennuksena raatihuone ja kirkko. Kaupungin ja maaseudun perusrakennus on neliönmallinen satulakattoinen huone, jonka ovi on päätyseinällä ja lämmönlähteenä on sisälle savuttava tulisija. Näiden lisäksi maahan rakennettiin kivisiä linnoja, mm. Turun ja Hämeen linnojen ensimmäiset vaiheet.

Renessassi 1520–1660

Renessanssi ei pyyhkäissyt Suomen yli, ei. Mutta Turun linnassa Juhana-herttua piti loisteliasta hovia vuosina 1556–1563. Herttuan hovi oli Suomen oloissa ainutlaatuisen loistokas ja ainoa esimerkki maassamme vietetystä renessanssityylisestä hovielämästä.

Juhana avioitui Puolan kuninkaan tyttären Katarina Jagellonican kanssa ja myös hän muutti lyhyeksi aikaa Turun linnaan asumaan. Katarinan mukana hoviin tuli kansainvälisiä kulttuurivaikutteita erityisesti renessanssiajan Italiasta ja Puolasta. Hänellä oli myötäjäislahjoina muun muassa jalokiviä, kultaa, samettia, verhoja, seinätapetteja eli gobeliineja, yöasuja ja haarukoita, joita Suomen kansa ei ollut nähnyt tätä ennen.

Linna oli Suomen oloissa valtava laitos, jossa työskenteli 600 ihmistä, heistä suurin osa naisia. Juhana-herttuan kerrotaan olleen hyvin muotitietoinen hallitsija, jonka käyttäytyminen herätti ihastusta myös ulkomailla. Linnassa vietettiin loisteliaita juhlia ja läheisellä Ruissalon saarella järjestettiin turnajaisia. Keskiaikaisen kuninkaansalin holvit korvattiin ajan hengen mukaisella tasakatolla, jotta valoa saatiin enemmän. Salista tuli henkivartijoiden tupa ja hovia varten rakennettiin kokonaan uusi kerros.

Myös aateliston asema vahvistui ja he rakensivat kivisiä aatelislinnoja, joista jäljellä ovat mm. Kuitia ja Kankainen. Porvariston asema ei vielä ollut merkittävä, kaupungit olivat pieniä ja kauppa kehittymätöntä. Maaseuturakentamisen rintamalla ei mitään uutta.

Vaasa-ajasta eli myöhäisrenessanssista Karoliiniseen aikaan eli barokkiin 1660–1715

Ruotsin valtakunta siirtyi suurvalta-aikaan. Se ei tosin heijastunut kovin voimakkaasti Suomeen, tai ennemminkin niin päin, että suomalainen aateli hakeutui ennemmin Tukholmaan, kuin kohensi asemaansa Suomessa. Merkittävimpiä – lähes ainoita – aatelisten kivirakennuksia ovat Louhisaari (1653–1655) ja Sarvilahti (1670-luku). Maahan rakennettiin myös vaatimattomampia puisia kartanoita, joissa saattoi olla kaksi kerrosta ja toistakymmentä huonetta. Näitä ei ole säilynyt. Aivan vuosisadan lopulta on myös ensimmäinen karoliinin pohjakaava (keskellä iso sali, sivuilla kamarit).

Kaupungit kasvoivat ja niissä alettiin soveltaa ruutukaavaa. Silti ”1600-luvun kaupungit lienevät olleet katsojan silmissä sangen pieniä, mitättömiä ja värittömiä. Kirkkoa ja raatihuonetta lukuun ottamatta talot olivat maalaamatonta puuta, ja vain Turussa ja Viipurissa oli vähänkään komeampia rakennuksia. Maalatuista, ts. Punamullatuista taloista on jo mainintoja, mutta silloin puhutaan lähinnä Helsingin lääninresidenssin, Porvoon raatihuoneen tai Kristiinankaupungin kirkon kaltaisista rakennuksista.” (Gardberg).
 

Hannu Rinne 22.6.2009

Pääsivulle Sivun alkuun Tulosta Ehdot Tekijät